Asiasana: Väitös

T-auttajasoluilla on tärkeä rooli hankitussa eli adaptiivisessa immuniteetissa, joka vaikuttaa immuunivasteeseen autoimmuunisairauksissa. Adaptiivinen immuniteetti on elimistön puolustusjärjestelmän osa, jolla on keskeinen merkitys taudinaiheuttajien torjunnassa. Hankittu immuniteetti muokkautuu jatkuvasti. Turun yliopistossa väittelevä MSc Imran Mohammad tutki väitöskirjassaan T-auttajasolujen roolia autoimmuunitulehduksessa.

TtM Anu Vähäniemi tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, millaiset edellytykset perusterveydenhuollossa on toteuttaa mielenterveysasiakkaiden omahoitoa. Edellytyksiä Vähäniemi tarkasteli kuntien mielenterveyspolitiikan, hoitosuositusten ja hoitohenkilökunnan asenteiden näkökulmista. Tutkimus osoittaa, että perusterveydenhuollossa on hyvät edellytykset mielenterveysasiakkaiden omahoidon toteutumiselle.

KTM Katri Luomalan yrittäjyyden alaan kuuluva väitöstutkimus tekee näkyväksi yrittäjinä toimivien äitien arkea suomalaisessa kontekstissa. Luomala käsittelee tutkimuksessaan myös äitiyden ja yrittäjyyden yhdistämistä mumpreneur-käsitteessä ja toteaa äiti-yrittäjistä puhumisen vahvistavan sukupuolittunutta työnjakoa perheissä ja yhteiskunnassa.

Gayathri Murukesan osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että syanobakteerit soveltuvat hyvin biovedyn tuottoon. Tutkimuksessa paljastui, että tehokkuutta, jolla syanobakteerit muuttavat aurinkoenergiaa vedyksi, voidaan parantaa.

Syömishäiriöt ovat vakavia, vaikeasti tunnistettavia ja hankalasti hoidettavia sairauksia, jotka vaarantavat yksilön kehityksen, terveyden ja toimintakyvyn sekä koko perheen hyvinvoinnin. Turun yliopistossa väittelevä TtM Lea Hautala testasi väitöstutkimuksessaan ensimmäistä kertaa syömishäiriöseulan toimivuutta suomalaisessa kouluterveydenhuollossa. Tutkimuksen perusteella seulonta näyttäisi tunnistavan oireilun paremmin kuin tavanomainen terveystarkastus.

Turun yliopistossa väittelevän TtM Katriina Anttilan väitöstutkimus osoittaa, että nykyisiä mielenterveyspalveluita on mahdollista täydentää verkkopohjaisilla ohjelmilla. Nuoret itse suhtautuvat myönteisesti internetin välityksellä annettavaan tukeen.

Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja antaa uutta tietoa biologisen ikääntymisen kannalta keskeisten mekanismien alttiudesta elinympäristön vaikutuksille eri selkärankaisilla. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää ikääntymisen mekanismien ymmärtämiseen. Monipuolisen aineiston ansiosta tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa myös luonnonsuojelullisiin tarkoituksiin.

Erika Artukka selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa ioneita pumppaavan proteiinin toimintaa, ja huomasi proteiinin ominaisuuksien muovautuneen evoluutiossa. Artukan tutkima proteiini on mielenkiintoinen, sillä se on mahdollinen lääkekohde esimerkiksi malariaa vastaan ja sitä voidaan hyödyntää myös viljelykasvien muokkauksessa.

Sharpiini-proteiini on tärkeä osa ihmisen immuunijärjestelmää, sillä sen avulla elimistö säätelee muun muassa tulehdus- ja syöpäsolujen liikkumista ja toimintaa. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan MSc Meraj Khan on kartoittanut kaikki potentiaaliset proteiinit, jotka sitoutuvat sharpiiniin. Tutkimuksessa ilmeni, että sharpiini säätelee useampia proteiineja kuin aiemmassa tutkimuksessa on kyetty osoittamaan.

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan 1800-luvulla elänyt tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöld oli ympäristönlukutaitoinen henkilö lähes sata vuotta ennen ympäristönlukutaidon käsitteen syntyä 1960-luvulla. Seija A. Niemi osoittaa Suomen historian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan Nordenskiöldin ympäristönlukutaidon merkityksen ja kauaskantoiset vaikutukset pohjoismaisen luonnonsuojelun historiassa.