T-solujen erilaistumiseen vaikuttavilla proteiineilla on rooli autoimmuunisairauksissa (Väitös: MSc Imran Mohammad, 14.9.2018, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)
T-auttajasoluilla on tärkeä rooli hankitussa eli adaptiivisessa immuniteetissa, joka vaikuttaa immuunivasteeseen autoimmuunisairauksissa. Adaptiivinen immuniteetti on elimistön puolustusjärjestelmän osa, jolla on keskeinen merkitys taudinaiheuttajien torjunnassa. Hankittu immuniteetti muokkautuu jatkuvasti. Turun yliopistossa väittelevä MSc Imran Mohammad tutki väitöskirjassaan T-auttajasolujen roolia autoimmuunitulehduksessa.
Turun yliopiston tiedote 12.9.2018
Naiset ovat miehiä alttiimpia autoimmuunisairauksille, ja heillä on suurempi riski sairastua esimerkiksi MS-tautiin, nivelreumaan ja systeemiseen lupus erytematosukseen (SLE). Suuremman riskin taustalla uskotaan olevan naishormoni estrogeenin, joka vaikuttaa todennäköisesti immuunijärjestelmään. Estrogeenihormoni vaikuttaa soluihin ERα-proteiinin (estrogeenireseptori alfa) kautta.
Imran Mohammad tutki väitöskirjassaan juuri ERα-proteiinia. ERα aiheuttaa solussa estrogeenihormonivasteen tulehduksellisen suolistosairauden hiirimallissa. Turkulaiset tutkijat ovat kasvattaneet hiiriä, joiden T-soluista puuttuu ERα-proteiini. Mohammad käytti kyseistä hiirimallia selvittääkseen pitkäaikaista hormonivaikutusta autoimmuunisairauksissa. Yhdessä ohjaajansa ja työtovereidensa kanssa Mohammad havaitsi, että T-solut, joista puuttuu ERα, pienensivät tulehduksellisen suolistosairauden rasitusta hiirimallissa.
– Stimuloidut T-solut, jotka ilmensivät ERα-proteiinia, aktivoituivat, jakautuivat ja tuottivat tulehduksellisia sytokiini-välittäjäaineita enemmän kuin T-solut, joista puuttui kyseinen reseptori. Lisäksi T-solut, joista puuttuu ERα, kehittyvät T-säätelijäsoluiksi (iTreg), jotka ovat tärkeitä immuunitoleranssin kannalta. T-säätelijäsolujen puute altistaa autoimmuunisairauksille, Mohammad selittää.
Proteomiikka paljastaa proteiinien ilmenemisen
Proteiinit muodostavat solun toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden, ja ne ovatkin yksi tarkeimmistä biomolekyyleistä. Massaspektrometriaan perustuvaa kvantitatiivista proteomiikkaa voidaan käyttää solun, kudoksen tai eliön proteiinien ilmenemisen määrittämiseen tiettynä ajankohtana.
Mohammad käytti massaspektrometriaan perustuvaa merkkiaineetonta ja kvantitatiivista proteomiikkamenetelmää profiloidakseen proteiinit, jotka spesifisesti ilmenevät hiiren Th17- ja iTreg-soluissa, jotka ovat tärkeitä autoimmuniteetissa ja immuunitoleranssissa. Mohammad vertasi proteomiikka- ja transkriptomiikkatuloksia keskenään ja havaitsi, että alle puolet proteiinien ilmenemismuutoksista korreloituu mRNA-ilmenemismuutosten kanssa.
– Tutkimustulokset tarjoavat arvokasta aineistoa Th17- ja iTreg-solujen biologian ymmärtämiseksi, ja niistä voi olla apua myös voi autoimmuunisairauksiin vaikuttavien lääkeaineiden kehityksessä.
***
MSc Imran Mohammad esittää väitöskirjansa Novel regulators of T helper cell differentiation contribute to autoimmune inflammation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.9.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Mika Rämet (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Jaana Vuopio (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MSc Imran Mohammad on syntynyt vuonna 1988 Intiassa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) Swedish University of Agricultural Sciences -yliopistossa Ruotsissa vuonna 2015. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
Väittelijän yhteystiedot: p 0404471758, imrmoh@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/mohammad_imran.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7395-8