Verkkopohjaisilla ohjelmilla voidaan tukea masentuneiden nuorten mielenterveyttä (Väitös: TtM Katriina Anttila, 14.9.2018, hoitotiede)
04.09.2018
Turun yliopistossa väittelevän TtM Katriina Anttilan väitöstutkimus osoittaa, että nykyisiä mielenterveyspalveluita on mahdollista täydentää verkkopohjaisilla ohjelmilla. Nuoret itse suhtautuvat myönteisesti internetin välityksellä annettavaan tukeen.
Turun yliopiston tiedote 4.9.2018
Nuorten masennuksen hoitoon liittyy monia ongelmia. On arvioitu, että 5 % nuorista sairastaa masennusta, mutta vain alle puolet heistä saa riittävää hoitoa. Masentuneiden nuorten on vaikea kertoa huolistaan aikuisille, minkä vuoksi masennus voi jäädä tunnistamatta. Mielenterveysongelmiin liittyy usein myös ennakkoluuloja, mikä voi johtaa pahan olon salaamiseen.
Verkkopohjaiset ohjelmat, joita voidaan käyttää esimerkiksi tietokoneella tai puhelimella, voivat tarjota ajasta ja paikasta riippumatta tukea masentuneille nuorille.
Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella, professori Maritta Välimäen johtamassa tutkimusryhmässä on kehitetty Depis.Net-niminen verkkopohjainen masennuksen tukiohjelma. Helppokäyttöisen ohjelman avulla nuoret voivat saada tietoa masennuksesta ja hyvinvoinnista sekä opetella pärjäämään hankalien tunteiden ja ajatusten kanssa.
Katriina Anttila tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan Depis.Netin ja muiden verkkopohjaisten ohjelmien mahdollisuutta tukea masentuneiden nuorten mielenterveyttä. Tutkimuksessaan Anttila pyrki saamaan esille nuorten omat kokemukset ohjelmien käytöstä.
Nuoret kokivat saavansa apua pahaan oloon
Väitöstutkimuksen aikana seitsemänkymmentä 15–17-vuotiasta nuorta aloitti Depis.Net-ohjelman käytön nuorisopsykiatrisen avohoidon rinnalla. He tekivät ohjelmassa erilaisia tehtäviä, joiden välityksellä he kertoivat muun muassa huolistaan. Huolet ulottuivat laajasti nuorten elämään, kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin ja hyvinvointiin. Nuoret pohtivat tehtävissä surua, ahdistusta ja pelkojaan.
– Myönteistä oli, että nuoret kirjoittivat ohjelmassa myös toiveistaan. He halusivat opetella hallitsemaan vaikeuksiaan ja kehittyä ihmissuhdetaidoissa. Nuoret antoivat pääosin myönteistä palautetta ohjelman käytöstä. He totesivat, että ohjelmassa olevan päiväkirjan avulla oli mahdollista purkaa huolia, Anttila kertoo.
Nuoret kokivat saavansa ohjelman avulla apua pahaan oloonsa. Pieni osa nuorista kuitenkin totesi, ettei saanut apua käyttäessään ohjelmaa. Lisäksi tekniset ongelmat, kuten huono internetyhteys, sekä nuoren heikentynyt vointi vaikeuttivat käyttöä.
Tulokset rohkaisevat käyttämään verkkopohjaisia ohjelmia
Anttila teki osana väitöstutkimustaan myös yhteenvedon jo olemassa olevista verkkopohjaisia tukiohjelmia käsittelevistä tutkimuksista. Yhteenvedon perusteella Anttila totesi, että nuoret saivat apua masennusoireisiin käyttäessään verkkopohjaisia ohjelmia. Anttila huomasi myös, että ohjelmat ovat keskenään erilaisia. Tulevaisuudessa olisikin hyvä tutkia sitä, onko ohjelman kestolla tai esimerkiksi ohjelmiin kuuluvilla erilaisilla tehtävillä vaikutusta nuorten masennusoireisiin.
– Huolestuttava havainto oli, että verkkopohjaisia ohjelmia käyttävillä nuorilla oli suurempi riski keskeyttää ohjelman käyttö kuin nuorilla, jotka kävivät hoidossa myös esimerkiksi sairaanhoitajan tai psykologin vastaanotoilla, Anttila kertoo.
– Tulevaisuudessa olisikin tärkeää tutkia, voidaanko nuorten sitoutumista verkkopohjaisten ohjelmien käyttöön tukea sairaanhoitajan tai psykologin tapaamisten avulla, Anttila lisää.
Väitöskirjan tulokset ovat lupaavia. Ne rohkaisevat käyttämään verkkopohjaisia ohjelmia nykyistä enemmän nuorten mielenterveyspalveluissa. Jokaisen nuoren yksilöllinen tilanne tulee kuitenkin ottaa huomioon hoidon suunnittelussa. Verkkopohjaiset ohjelmat eivät välttämättä sovellu kaikille masennusta sairastaville nuorille.
***
TtM Katriina Anttila esittää väitöskirjansa Web-based interventions supporting the mental health of adolescents with depression (Verkkopohjaiset interventiot masentuneiden nuorten mielenterveyden tukena) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.9.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Kaisa Haatainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
TtM Katriina Anttila on syntynyt vuonna 1974 ja kirjoitti ylioppilaaksi Kouvonrinteen lukiossa Kouvolassa vuonna 1993. Anttila suoritti korkeakoulututkintonsa (TtM) Turun yliopistossa vuonna 2013. Väitöksen alana on hoitotiede. Anttila työskentelee Hyksin Lastenpsykiatrian alkuarviointi- ja akuuttiyksikön osastonhoitajana.
Väittelijän yhteystiedot: p 0407267444, katriina.anttila@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/anttila_katriina.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7383-5