Perusterveydenhuolto tarjoaa edellytykset mielenterveysasiakkaiden omahoidolle (Väitös: TtM Anu Vähäniemi, 13.9.2018, hoitotiede)
TtM Anu Vähäniemi tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, millaiset edellytykset perusterveydenhuollossa on toteuttaa mielenterveysasiakkaiden omahoitoa. Edellytyksiä Vähäniemi tarkasteli kuntien mielenterveyspolitiikan, hoitosuositusten ja hoitohenkilökunnan asenteiden näkökulmista. Tutkimus osoittaa, että perusterveydenhuollossa on hyvät edellytykset mielenterveysasiakkaiden omahoidon toteutumiselle.
Turun yliopiston tiedote 6.9.2018
On tärkeää turvata mielenterveysasiakkaiden selviytyminen arjessa. Avun tulee olla lähellä ihmistä ja tähän perusterveydenhuolto tarjoaa usein hyvän ratkaisun. Mielenterveysasiakkaiden omahoito tukee perusterveydenhuollon palveluita. Kun ihmisellä on riittävät tiedot omasta sairaudestaan ja sen hoidosta, hän pystyy havainnoimaan vointiaan arjessa, ja mikäli vointi muuttuu, hän osaa hakeutua saamaan apua.
Alueellisten mielenterveyspalveluiden suunnittelu on kuntien tehtävä. Anu Vähäniemi tarkasteli väitöstutkimuksessaan 129 kuntaa koskevaa mielenterveyssuunnitelmaa. Laadukkaissa suunnitelmissa huomioitiin vaativat potilasryhmät sekä erilaiset keinot tukea mielenterveysasiakkaita.
– Laadukkaimmissa suunnitelmissa korostui monipuolinen arjen pärjäämistä tukeva kuntoutus, ja niissä huomioitiin hoidon jatkuvuus eri hoito- ja kuntoutusyksiköiden välillä. Fyysisen terveyden seuranta ja lääkehoidon toteutuminen taas jäivät kuntien suunnitelmissa vähemmälle huomiolle, Vähäniemi toteaa.
Mielenterveysasiakkaiden omahoidon tukemisessa erilaiset hoitosuositukset toimivat käytännön hoitotyön tukena. Esimerkiksi skitsofrenian hoitosuositus on Vähäniemen tutkimuksen mukaan laadukas ja sitä voidaan hyödyntää hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Sen sijaan suositusten ottamisessa avuksi arjen hoitokäytäntöihin on vielä parannettavaa.
Hoitajien asenteet asiakkaita kohtaan myönteiset
Omahoidon toteutumisen kannalta positiivinen havainto tutkimuksessa oli, että perusterveydenhuollossa työskentelevien hoitajien asenteet mielenterveysasiakkaita kohtaan ovat myönteiset.
– Hoitajien lisäkoulutuksesta mielenterveysasioihin näyttää olevan merkittävää hyötyä positiivisten asenteiden parantamiseksi, Vähäniemi sanoo.
Mielenterveysasiakkaiden omahoidon tukeminen yhteistyössä perusterveydenhuollon henkilöstön kanssa voisi parantaa muun muassa fyysisen terveyden ja lääkehoidon toteutumisen seurantaa. Tämä puolestaan voisi ennaltaehkäistä sairauden pahenemisvaiheita, nopeuttaisi tarvittavan avun saamista ja siten vähentäisi kalliin erikoissairaanhoidon käyttöä.
– Tulevaisuudessa omahoidon tukemisessa internet ja sähköinen asiointi voivat tuoda uusia mahdollisuuksia. Lisäksi hoitajien lisäkoulutusta mielenterveysasioihin kannattaa jatkossa ylläpitää, Vähäniemi tiivistää.
– Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tulevaa SOTE- uudistusta valmistellessa, Vähäniemi pohtii.
***
TtM Anu Vähäniemi esittää väitöskirjansa Opportunities for self-management in community-based mental health services for patients with schizophrenia (Skitsofreniapotilaiden itsehallinnan mahdollisuudet perusterveydenhuollossa) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 13.9.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Merja Miettinen (Kuopion yliopistollinen sairaala) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
TtM Anu Vähäniemi on syntynyt vuonna 1967 ja kirjoitti ylioppilaaksi Ylöjärven lukiossa vuonna 1986. Vähäniemi suoritti korkeakoulututkintonsa (TtM) Tampereen yliopistossa vuonna 1998. Väitöksen alana on hoitotiede. Vähäniemi työskentelee Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitotyön päällikkönä sekä Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen päihde- ja mielenterveyspalvelujen projektipäällikkönä.
Väittelijän yhteystiedot: p 0408007387, anu.vahaniemi@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/vahaniemi_anu.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7338-5