Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Kasvit säätelevät yhteyttämistä proteiinien asetylaation avulla (Väitös: FM Minna Koskela, 15.8.2018, molekulaarinen kasvibiologia)

Minna Koskela havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että proteiinien asetylaatio on tärkeä mekanismi yhteyttämisen valoreaktioiden säätelyssä. Erityisesti proteiineja asetyloivan asetyylitransferaasi NSI:n osoitettiin olevan välttämätön valoreaktioiden säätelyn virheettömälle toiminnalle. Tulokset muuttavat käsitystämme yhteyttämisen säätelyn perusmekanismeista, sillä asetylaatiota ei ole aiemmin pidetty merkittävänä valoreaktioihin vaikuttavana tekijänä.

 

Väittelijä kehitti uusia ratkaisuja matematiikan ikiongelmiin (Väitös: FM Joni Teräväinen, 14.8.2018, matematiikka)

Vaikka Eukleides todisti jo 2 300 vuotta sitten, että alkulukuja on äärettömän monta, niihin liittyy yhä liuta kiehtovia ongelmia, joita kukaan ei ole onnistunut historian saatossa ratkaisemaan. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan nuori huippumatemaatikko Joni Teräväinen tarkastelee useita alkulukuihin liittyviä ongelmia ja tutkimuksessa saavutetaan merkittäviä osatuloksia niiden ratkaisemiseksi.

 

Vastasyntyneen ja vanhemman läheisyyttä voidaan tukea sairaalahoidon aikana (Väitös: LL Simo Raiskila, 17.8.2018, lastentautioppi)

Vastasyntyneen luonnollinen ja aivojen kehityksen kannalta suotuisin kasvuympäristö on lähellä vanhempaa. Erityisen tärkeää tämä on keskosille, joiden aivojen kehitys on hyvin nopeaa. Vastasyntyneiden sairaalahoidossa tätä tärkeää hoitoa parantavaa elementtiä – läheisyyttä – voidaan lisätä muun muassa perhehuoneiden avulla. LL Simo Raiskilan väitöskirjassa on tutkittu tapoja selvittää vanhempien ja vastasyntyneen välistä läheisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sairaalahoidossa.

 

Hammaspaikan esikäsittely silaaniyhdisteellä parantaa keraamisen paikan kiinnittymistä ja kestävyyttä (Väitös: MDS Ravi Kumar Ramakrishnaiah, 10.8.2018, biomateriaalitiede)

Nykyaikaisessa hammashoidossa käytetään yhä enemmän suun ulkopuolella valmistettuja hammaspaikkoja ja kruunuja korjattaessa reikiintynyttä hammaskudosta. Hammaslääkäri Ravi Kumar Ramakrishnaiah on tutkinut väitöskirjatyössään lasikeraamisten hammaspaikka-aineiden pintaominaisuuksia erilaisten hammaslääkärin ja hammasteknikon tekemien käsittelymenetelmien jälkeen sekä käsittelyjen vaikutusta paikkojen kiinnittymiseen. Tutkimuksessaan Ramakrishnaiah havaitsi menetelmän, jonka avulla paikkojen kiinnittymistä voidaan parantaa.

 

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestelmä rajoittaa valtion osakasvaltaa yhä useammin (Väitös: OTM Mikko Rajavuori, 10.8.2018, oikeustiede)

OTM Mikko Rajavuori tarkasteli väitöskirjassaan valtio-omistajuuden kansainvälisoikeudellisia reunaehtoja ja havaitsi tutkimuksessaan valtion osakeomistusten kansainvälisen sääntelyn olevan murroksessa. Valtio-omistajuuden kasvu ja kansainvälistyminen on johtanut valtion osakkeenomistajaroolien perinteisen sääntelyn tiukentumiseen, mutta se on tuottanut myös uudenlaisia sääntelyratkaisuja. Etenkin kansainvälinen ihmisoikeusjärjestelmä on alkanut määrittää valtion osakasvallan käytön rajoja ja muotoja tavalla, joka paljastaa jännitteitä kehittyvässä valtio-omistajan globaalioikeudessa.

Tutkimus tuo uutta tietoa Auringon koronan massapurkauksista (Väitös: MSc Firas Al-Hamadani, 8.8.2018, fysiikka)

MSc Firas Al-Hamadanin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa on tutkittu Auringon koronan massapurkauksiin liittyviä suurienergiaisia hiukkasia ja radiopurkauksia. Korona on Auringon ulompi kaasukehä, jossa myös aurinkotuuli syntyy. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi Auringon ja avaruuden prosessien sekä koronan massapurkausten keskinäiset vuorovaikutukset.

 

Yhteyttämisen säätely hapetus–pelkistysreaktioiden avulla mahdollistaa kasvien sopeutumisen muuttuviin valo-olosuhteisiin (Väitös: FM Lauri Nikkanen, 8.8.2018, molekulaarinen kasvibiologia)

Kasvien viherhiukkasten hapetus–pelkistysreaktioita katalysoivat tioredoksiinientsyymit säätelevät yhteyttämisen reaktioita monin tavoin. Turun yliopistossa väittelevä Lauri Nikkanen on tutkinut kasvin tioredoksiinijärjestelmien merkitystä fotosynteettisissä prosesseissa. Tutkimuksessa todettiin tioredoksiineilla olevan keskeinen rooli yhteyttämisen säätelyssä.

 

Ruuan tuoreus ja alkuperä ovat tärkeitä kuluttajalle – mutta niiden tuottama arvo syntyy eri tavalla (Väitös: DI Tommi Kumpulainen, 3.8.2018, elintarvikekehitys)

Tiedonkulun nopeutuessa ruokatrendien elinkaari on lyhentynyt huomattavasti. Muiden trendien hiipuessa tuoreus ja lähiruoka ovat säilyttäneet houkuttelevuutensa kuluttajien keskuudessa. DI Tommi Kumpulainen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan, miten tuoreus ja ruuan alkuperä vaikuttavat kuluttajan kokemukseen ja miten niitä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin sekä kaupallisesti että ruuan koetun laadun parantamisessa. Tuoreutta pidetään usein takeena laadusta ja turvallisuudesta, mikä voi kiehtoa erityisesti aistinautintoja arvostavia kuluttajia.