Hampaiden purentavirheet huonontavat suunterveyteen liittyvää elämänlaatua (Väitös: BDS, MSc Mohd Masood, 3.8.2018, hammaslääketiede)
Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset kertovat, että tietyt purentavirheet heikentävät selvästi suomalaisten aikuisten suunterveyteen liittyvää elämänlaatua.
Turun yliopiston tiedote 30.7.2018
Purentavirheet ovat melko yleisiä paitsi Suomessa myös maailmanlaajuisesti.
– Suomalaiset aikuiset, joilla oli yli kuuden millimetrin horisontaalinen ylipurenta, kokivat purentavirheestä olevan fyysistä haittaa. Henkilöt, joilla oli risti- tai saksipurenta, kokivat purentavirheestä olevan sosiaalista haittaa ja psyykkistä haittaa kokivat puolestaan ne, joilla oli avopurenta tai yli kuuden millimetrin vertikaalinen ylipurenta, Mohd Masood kertoo.
Masoodin tutkimusaineisto koostui 323:n malesialaisen 15–25-vuotiaan purentavirheen vuoksi hammashoitoon hakeutuneen nuoren sekä kansalliseen Terveys 2000 -tutkimukseen osallistuneen 4085:n suomalaisen aikuisen tiedoista.
Suomalaisaineiston henkilöistä 31–40 prosentilla oli vähintään yksi purentavirhe, joista yleisimmät olivat sivualueen ristipurenta (18 %), yli kuuden millimetrin vertikaalinen ylipurenta (12 %) ja yli kuuden miillimetrin horisontaalinen ylipurenta (10 %). Purentavirheet aiheuttavat myös merkittävää taloudellista taakkaa yksilöille ja terveydenhuoltojärjestelmälle.
Masoodin tutkimuksen tuloksilla on sekä kliinistä että kansanterveydellistä merkitystä.
– Oikomishoitoa tekevien hammaslääkäreiden on tärkeä ymmärtää, että nuoret potilaat odottavat oikomishoidon paitsi parantavan suun toimintakykyä ja suunterveyttä myös kohentavan ulkonäköä, itsetuntoa ja sosiaalista elämää. Näiden odotusten täyttyminen on keskeistä oikomishoidon onnistumisen kannalta. Odotusten täyttymättä jääminen voi johtaa tyytymättömyyteen hoidon tulokseen, Masood sanoo.
Terveys 2000 -tutkimuksen suomalaisia aikuisia koskevat tulokset osoittavat Masoodin mukaan, että purentavirheet eivät ole suuri kansanterveysongelma, joten resurssit voidaan kohdistaa suurempien kansanterveysongelmien, kuten ien- ja tukikudossairauksien hoitoon ja karieksen hallintaan.
– Ottaen huomioon purentavirheiden yleisyyden sekä niiden yksilöille ja terveydenhuoltojärjestelmälle aiheuttaman huomattavan taloudellisen taakan, olisi tärkeää arvioida purentavirheiden vaikutuksia myös lasten elämänlaatuun, koska oikomishoidot tehdään pääosin lapsena, Masood toteaa.
***
BDS, MSc Mohd Masood esittää väitöskirjansa Malocclusion and Oral Health Related Quality of Life julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.8.2018 klo 12 (Arje Scheinin -sali, Dentalia, Lemminkäisenkatu 2, 20500 Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Timo Peltomäki (Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Satu Lahti (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
BDS, MSc Mohd Masood on syntynyt vuonna 1978 Intiassa. Hän suoritti korkeakoulututkintonsa (BDS) Aligarh Muslim Universityssä Intiassa vuonna 2005 ja (MSc) Lontoon King’s Collegessa vuonna 2008. Väitöksen alana on hammaslääketiede. Masood työskentelee yliopistonlehtorina La Trobe Universityssä, Australiassa.
Väittelijän yhteystiedot: +61 466 976 786, m.masood@latrobe.edu.au
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/masood_mohd.JPG
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.utupub.fi/handle/10024/145740