Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Innovaatioekosysteemit uudistavat alueiden taloudellista kehittämistä ja muuttavat julkisen sektorin roolia (Väitös: VTL Sami Niemelä, 15.6.2018, taloustiede)

Skandinavian arktisten alueiden kehitystä väitöstutkimuksessaan tarkastelleen VTL Sami Niemelän mukaan tehokas tapa vastata arktisen toimintaympäristön haasteisiin on julkisen sektorin toiminnan muokkaaminen muiden sektoreiden toimintaa mahdollistavaksi verkostotoimijaksi. Uusia mahdollisuuksia aluetalouden kehittämiseen tarjoavat etenkin erilaiset innovaatioekosysteemit, joissa yritykset, julkinen sektori, tutkimuslaitokset ja muut toimijat kehittävät uusia palveluja ja tuotteita tiiviissä yhteistyössä.

 

Paikkariippuvuus on keskeinen muuttuja luonnonvararesurssien ennustettavuutta mittaavissa tekoälymalleissa (Väitös: FM Jonne Pohjankukka, 15.6.2018, tietojenkäsittelytiede)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että tekoälymallien luotettavuus paranee luonnonvararesurssien ennustettavuuden mittauksessa silloin, kun malleissa otetaan huomioon luonnonvara-aineistojen luontainen paikkariippuvuus. Jonne Pohjankukka kehitti tietojenkäsittelytieteen alaan kuuluvassa tutkimuksessaan menetelmän, jolla voi mitata luonnonvara-aineistoja hyödyntävien tekoälymallien ennustuskykyä. Mallien empiirisessä testauksessa saavutettiin tyydyttäviä ennustustuloksia ja niissä korostui luonnonvara-aineistojen paikkariippuvuuden merkitys.

 

Kasvi sopeutuu valomäärän vaihteluihin muuttamalla fotosynteesikoneiston molekyylitason järjestäytymistä (Väitös: FM Marjaana Rantala, 15.6.2018, molekulaarinen kasvibiologia)

Marjaana Rantala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, kuinka kasvien fotosynteesissä toimivat proteiinikompleksit ovat järjestäytyneet viherhiukkasessa sijaitsevalle tylakoidikalvostolle. Tutkimuksessa osoitettiin, että fotosynteesikoneiston yksittäisten osasten väliset vuorovaikutukset muuttuvat valo-olosuhteiden vaihtelun mukaan, mikä mahdollistaa kasvin sopeutumisen valon määrän vaihteluun. Tulokset auttavat ymmärtämään paremmin fotosynteesikoneiston toimintaa ja säätelyä luonnossa, jossa valon määrä vaihtelee jatkuvasti.

 

Kansanedustajien sosiaalipoliittiset näkemykset koventuneet 1990-luvulta lähtien (Väitös: OTT Sirpa Posio, 13.6.2018, sosiaalipolitiikka)

Sosiaalipoliittiset näkemykset ovat koventuneet 1990-luvulta lähtien. Toimeentulotukiasiakkaan velvollisuuksien ja kontrolloinnin merkitys on kasvanut asiakkaan oikeuksien ja yksityisyyden jäädessä vähemmälle huomiolle. Näin toteaa kansanedustajien valtiopäiväkeskustelussa esittämiä näkemyksiä toimeentulotukiasiakkaan yksityisyydestä ja kontrolloinnista sosiaalipolitiikan väitöstyössään tutkinut oikeustieteen tohtori Sirpa Posio.

 

Oireeton suun herpesinfektio voi tarttua suuseksin välityksellä (Väitös: HLL Johanna Mäki, 15.6.2018, suupatologia ja -radiologia sekä virusoppi)

Noin puolet suomalaisista nuorista aikuisista kantaa herpestä – suurin osa tietämättään. HLL Johanna Mäki tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Herpes simplex -viruksen (HSV) esiintyvyyttä suomalaisten raskaana olevien naisten ja heidän puolisoidensa suun limakalvoilla sekä HSV-vasta-aineiden yleisyyttä seerumissa ennen synnytystä ja 6 vuotta lapsen syntymän jälkeen. Oireellisen huuli- ja genitaaliherpeksen lisäksi herpestä erittyy oireettomasti suun tai sukupuolielinten limakalvoille ja eritteisiin, kuten sylkeen.

Kasvi puolustautuu ympäristöstressiä vastaan säätelyproteiinin avulla (Väitös: FM Moona Rahikainen, 8.6.2018, molekulaarinen kasvibiologia)

Moona Rahikaisen väitöstutkimus osoittaa, että eräs kasvisolun säätelyproteiini, proteiinifosfataasi 2A, on tärkeä kasvin puolustuksen säätelijä. Se ohjaa kasvin sopeutumista ympäristöön ja rajoittaa kasvin luonnollisten puolustusyhdisteiden tuotantoa. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää kasvinjalostuksessa tavoiteltaessa vastuskykyisempiä ja ravinteikkaampia viljelykasveja.

 

Tutkimus selvitti mekanismin, jolla geenejä lukeva entsyymi liikkuu DNA:ta pitkin (Väitös: FM Matti Turtola, 8.6.2018, biokemia)

Kaikkien eliöiden biokemialliset toimintaohjeet löytyvät niiden perimästä, DNA:sta. Turun yliopiston Biokemian laitoksella työskennellyt Matti Turtola tutki väitöskirjassaan, miten perimän ohjeita lukeva entsyymi RNA-polymeraasi liikkuu ketjumaista DNA-molekyyliä pitkin. Väitöskirjassa kehitettyjen menetelmien avulla RNA-polymeraasin liikkeestä paljastui uusia välivaiheita, jotka osallistuvat geenien ilmenemisen säätelyyn. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä uusia antibiootteja kehitettäessä.

 

Endometrioosiin viittaavia oireita todetaan jo teini-ikäisillä tytöillä (Väitös: LL Pia Suvitie, 8.6.2018, synnys- ja naistentautioppi)

Endometrioosi on yleinen, mutta huonosti tunnettu hedelmällisessä iässä olevien naisten pitkäaikaissairaus. Siihen liittyvät kipuoireet alkavat usein jo teini-iässä, mutta endometrioosi paljastuu oireiden syyksi tyypillisesti vuosien viiveellä. LL Pia Suvitien Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan jopa 5–10 prosentilla koulutytöistä on endometrioosiin viittaavia oireita. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että munasarjasyövän diagnostiikassa käytettävää merkkiainetta voidaan käyttää apuna erottamaan munasarjan endometrioosikystat munasarjasyövästä.