Sauna on suomalaisten aikakone (Väitös: FM Laura Seesmeri, 8.6.2018, maisemantutkimus)
Saunominen sitoo suomalaiset muistoihin ja maisemaan. Laura Seesmeri tarkasteli maisemantutkimuksen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan saunomista kehollisena kokemuksena, jossa sekoittuvat kokijan omat muistot, kulttuurilliset merkitykset ja luontosuhde. Seesmeren mukaan sauna on paikka, jossa meillä on mahdollista saunoa itsellemme menneisyys.
Turun yliopiston tiedote 31.5.2018
Seesmeri rakentaa tutkimuksessaan kuvaa saunomisesta kehollisena ja aistimellisena kokemuksena, jossa aistimellinen, tässä hetkessä koettu sekoittuu kokijan muistoihin ja kulttuurin yhteisiin arvoihin ja merkityksiin.
– Saunominen on säilynyt Suomessa osana arkea, mutta sen rooli on myös toimia tunteikkaan nostalgian ja jopa myyttisen menneisyyden ja ikiaikaisuuden paikkana, jossa luonto on voimakkaasti läsnä, Seesmeri toteaa.
Kokemukset kerrottuina ja kaupiteltuina
Seesmeri on poiminut 1900-luvun alusta nykypäivään ajoittuvaa kokemuksellista kerrontaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sauna-aiheisista keruista. Hän asettaa näiden kertomusten kokemuksellisuuden vuoropuheluun toisen aineistokokonaisuutensa, suomalaisen kiuasmainosten kanssa.
– Kiukaita on valmistettu teollisesti Suomessa jo 1930-luvulta alkaen ja niiden mainonta kattaa lähes koko suomalaisen mainonnan historian, Seesmeri kertoo.
Seesmeri analysoi kokemuskerrontaa ja mainosten välittämää kulttuurista kuvaa tavoiteltavista kokemuksista. Tutkimuksessa selvisi, että saunasta kerrotaan poeettissävyisesti ja kerrottuun kokemukseen sekoittuu erilaisia aikatasoja. Sauna on monelle esteettinen kokemus, jossa aisteilla on keskeinen asema.
– Aistimellista tunnepitoista kokemuksellisuutta korostavat sekä kokemuksiaan muistelevat saunojat että kiuasmainostajat, jotka yrittävät houkutella kuluttajaa aidon kokemuksen äärelle, Seesmeri kertoo.
Saunan menneisyys on sen tulevaisuus
Sauna on säilynyt osana suomalaisten arkea, vaikka se on muuttunut välttämättömästä hygienian ja moninaisten taloustöiden paikasta rentoutumiseen keskittyväksi puhdistautumisen paikaksi.
– Saunan moneen haaroittuva aikatasollisuus on osa sen suhdetta maisemaan. Saunakokemuksissa korostuvat luontosuhde ja maisema moniaistisesti. Äänet ja tuoksut virittävät saunojan kokemaan niin kuin ennenkin koettiin, Seesmeri luonnehtii.
Tutkimuksessa selvisi, että myös kiuasteknologia käyttää hyväkseen menneisyyttä ja sitoo mainonnassaan uuden teknologian vahvasti perinteisiin.
– Mainoksissa voidaan esimerkiksi tarjoilla savusaunamaisia löylyjä, jotka on helppo saavuttaa napin painalluksella, Seesmeri kiteyttää.
***
FM Laura Seesmeri esittää väitöskirjansa Sauno itsellesi menneisyys. Kehollisuus osana muisteltua ja esitettyä kokemusta julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8.6.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Porin yliopistokeskus, Auditorio 125, Pohjoisranta 11, Pori).
Vastaväittäjänä toimii professori Kirsi Saarikangas (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Maunu Häyrynen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
FM Laura Seesmeri on syntynyt vuonna 1971 ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa vuonna 1991. Seesmeri suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Helsingin yliopistossa vuonna 1999. Väitöksen alana on maisemantutkimus. Seesmeri työskentelee Turun yliopistossa projektitutkijana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 590 3660, laura.seesmeri@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/seesmeri_laura.jpg
