Turun yliopisto järjestää Raumalla kulttuurin ja luovan alan toimijoille, yrittäjille ja organisaatioille suunnatun vuorovaikutteisen yhteistyöseminaarin, jonka tavoitteena on innovatiivisuuden edistäminen ja kumppanuuksien rakentaminen paikallistasolla. Tapahtuma on osa EU-rahoitteista, monikansallista tutkimushanketta, jossa pureudutaan eurooppalaisen maaseudun kulttuuri- ja luovien alojen erityispiirteisiin, tarpeisiin ja potentiaaliin.
Turun yliopisto on mukana Coimbran yliopiston koordinoimassa Horizon Europe -ohjelman hankkeessa, jossa tutkitaan eurooppalaisen maaseudun kulttuuri- ja luovia aloja. Heinäkuussa käynnistyneessä monitieteisessä hankkeessa tutkijat selvittävät, millaisia erityispiirteitä, tarpeita ja potentiaalia maaseudun kulttuuri- ja luovilla aloilla on. Suomessa tutkimus toteutetaan Rauman ja Eurajoen maaseutualueilla yhteistyössä luovien ja kulttuurialojen toimijoiden kanssa.
Luonnossa olemiseen liittyvät kokemukset ovat jääneet kapealle huomiolle keskusteltaessa ympäristön kulttuurisista arvoista, toteaa filosofian maisteri Ilona Hankonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. – Kulttuurista kestävyyttä on kotimaisissa keskusteluissa luonnonympäristöihin liittyen tarkasteltu melko suppeasti. Osasyynä tähän lienee vakiintunut tapa hahmottaa luonto ja kulttuuriympäristö toisistaan erillisiksi, jopa vastakkaisiksi ympäristökategorioiksi. Kuitenkin metsät, suot ja järvet ovat osa arjen ympäristöä ja siten kulttuurin kyllästämiä, Hankonen sanoo.
Pia Hovi toteaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että kulttuurin paikkalähtöinen ja elämäntapaperusteinen määrittely on hyvä tapa edetä kaupunkien suunnittelu- ja kehittämishankkeissa. Tällöin asukkaat ja muut osalliset voivat keskustella yhdessä toimen- tai viranhaltijoiden kanssa kulttuuri-käsitteestä ja siitä, mistä alueen kulttuuriset voimavarat muodostuvat.
Turun yliopiston tutkijat selvittävät Kulttuurisuunnistelu-hankkeessa taidelähtöisten menetelmien kautta, miten kahden porilaisen lähiön, Väinölän ja Pihlavan, eriarvoistumista voitaisiin ehkäistä sekä vahvistaa yhteisöllisiä identiteettejä ja edistää kulttuurisia oikeuksia, hyvinvointia ja tasa-arvoa.
Joen taju -kirja kuvaa elämää Kokemäenjoen maisemassa. Turun yliopiston maisemantutkimuksen hanke kartoitti kokemäenjokilaaksolaisten suhdetta valtakunnallisesti arvokkaana pidettyyn maisemaansa ja tuotti tuloksina tietoa ja taidetta.
Ihmisten hallussaan pitämä paikallinen tieto muodostaa merkittävän maisemaa koskevan tietovarannon. Sen avulla voidaan tavoittaa maisemaan liittyviä kulttuurisia ja sosiaalisia ominaispiirteitä, ilmenee Laura Puolamäen Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan maisemanhoitoalueen avulla – yhdessä maankäytön suunnittelun, asumisen ja elinkeinotoimintojen, kehitysprojektien sekä jatkuvaluonteisten toimintamallien kanssa – voidaan tukea muuttuvan ja uudelleen määriteltävän maaseudun kulttuurimaiseman valittujen ominaispiirteiden säilymistä. Matti Riihimäen väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nykyisten alueiden kehittämisessä sekä uusien hoitoalueiden perustamisissa.
Minun maisemani -keruussa tavoiteltiin ihmisten käsityksiä ja kokemuksia maisemasta. Aineiston koosti tutkija Laura Seesmeri yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) sekä Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS) kanssa 15.10.2017–1.6.2018. Vastaukset on arkistoitu SKS:n arkistoon.