Kokonaisvaltainen kulttuurilähtöinen kaupunkikehittäminen edistää asukkaiden osallisuutta (Väitös: FM Pia Hovi, 26.11.2021, maisemantutkimus)

Suomessa on lakien avulla pyritty vahvistamaan asukkaiden osallisuutta kunnan toimintaan, päätöksentekoon, ja palveluiden suunnitteluun sekä kehittämiseen. Asukkaiden osallisuuden edistäminen on avainasemassa kestävässä kaupunkikehittämisessä. Kestävän yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan enenevässä määrin yhteistyötä asukkaiden sekä toimen- ja viranhaltijoiden välille.

– Tarkastelin väitöstutkimuksessani ylhäältä alaspäin etenevää eli hallinnon toteuttamaa ja alhaalta ylöspäin etenevää eli kolmannen sektorin välisenä yhteistyönä toteutettua kulttuuri- ja taidelähtöistä yhteiskehittämistä, Pia Hovi kertoo.

Hovin tutkimus keskittyi alueellisesti Poriin. Kunnallishallinnon rinnalla hän tarkasteli Taiteilijayhdistys T.E.H.D.A.S. ry:ta ja Satakunnan Museon ystävät ry:ta sekä taiteilijoita ja asukkaita.

– Toteutin tutkimuksen toimintatutkimuksellisen lähestymistavan kautta soveltamalla kulttuurisuunnittelua ja kulttuurikartoitusta. Kulttuurisuunnittelu on kokonaisvaltainen ja strateginen lähestymistapa kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen, jota viran- tai toimenhaltijat toteuttavat yhdessä asukkaiden ja yhteisöiden kanssa. Kokonaisvaltainen lähestymistapa pohjaa kulttuurin elämäntapaperusteiseen määrittelytapaan, joka mahdollistaa kulttuurin ymmärtämisen dynaamisena prosessina. Kulttuurikartoituksen avulla tunnistetaan kohdealueen kulttuuriset voimavarat ja kehittämistarpeet, Hovi kertoo.

Kulttuurisuunnittelussa kulttuuriset merkitykset voidaan määritellä paikkalähtöisesti, jolloin asukkaat ja yhteisöt määrittelevät kulttuurin yhdessä viran- tai toimihaltijoiden kanssa.

Määrittelyprosessien avaaminen ja tiedon yhteistuottaminen antaa äänen asukkaille

Hovi tulee väitöstutkimuksessaan siihen tulokseen, että kulttuurin paikkalähtöinen ja elämäntapaperusteinen määrittely on hyvä tapa edetä suunnittelu- ja kehittämishankkeissa.

Tällöin asukkaat ja muut osalliset voivat keskustella toimen- tai viranhaltijoiden kanssa kulttuuri-käsitteestä ja siitä, mistä alueen kulttuuriset voimavarat muodostuvat. Määrittelyprosessi antaa asukkaille valtaa ja äänen omia asuinalueitaan koskevissa asioissa. Avaamalla paikan määrittelyprosessi paikasta tehdään ”meidän kaikkien yhteinen paikka”.

– Haasteena on kulttuurikartoituksen tuloksien standardisoiminen. Ehdotan, että kartoitus- ja suunnitteluprosesseissa käytettäisiin humanistien ja taiteilijoiden osaamista kokemuksellisen tiedon keruussa, analyysissa ja tiedon koostamisessa. Lisäksi tiimin jäsenenä voisi olla IT-alan ammattilainen, joka kääntäisi ja koodaisi laadullisen tiedon ”suunnittelun kielelle” digitaaliseen muotoon, Hovi sanoo.

Taidelähtöiset menetelmät edistävät kokemusperäisen tiedon keruuta

Tutkimuksessaan Hovi havaitsi, että tiedon yhteistuottaminen ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen kokemusperäisen tiedon keruussa edistää asukkaiden osallisuutta monella eri tasolla. Käyttämällä kulttuuri- ja taidelähtöisiä menetelmiä kaupunkikehittämisessä voidaan edistää asukkaiden tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimintaosallisuutta.

Yhteisötaiteen avulla voidaan laajentaa kulttuurikartoituksen tiedonkeruumetodeja ja monipuolistaa kerätyn tiedon luonnetta. Kulttuurikartoituksen rinnalla käytettävällä yhteisötaiteella voidaan esittää kartoituksella kerättyä tietoa kulttuurisuunnitteluprosessin aikana sekä ennen kulttuurisuunnitelman valmistumista.

– Kulttuuristen voimavarojen hyödyntäminen osana kunnan tarjoamia palveluita muodostaa toimintaa, joka rakentuu kestävälle pohjalle, koska siinä tunnistetaan ja tuetaan paikallisia vahvuuksia. Tällaisella toiminnalla voi myös olla työllistäviä vaikutuksia ja se tukee alueella olemassa olevia palveluita. Kulttuurisuunnittelun avulla on mahdollista lisätä ihmisten ja yhteisöjen sekä viranomaisten välistä yhteistyötä muun muassa kulttuuriperintöön liittyvissä asioissa, Hovi sanoo.

***

FM Pia Hovi esittää väitöskirjansa ”Kyl maar tääl kaikenlaista kulttuuria on! Kulttuurisuunnittelu kokonaisvaltaisena kulttuuri- ja  taidelähtöisena yhteiskehittämisen menetelmänä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.11.2021 klo 12.00 (Auditorio 125, Porin yliopistokeskus, Pohjoisranta 11 A, Pori).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Pauliina Latvala-Harvilahti (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Maunu Häyrynen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on maisemantutkimus.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus

Väittelijän yhteystiedot: pmhoas@utu.fi