Paikallinen tieto avaa uusia näkökulmia maisemaan (Väitös: FM Laura Puolamäki, 14.2.2020, maisemantutkimus)
Ihmisten hallussaan pitämä paikallinen tieto muodostaa merkittävän maisemaa koskevan tietovarannon. Sen avulla voidaan tavoittaa maisemaan liittyviä kulttuurisia ja sosiaalisia ominaispiirteitä, ilmenee Laura Puolamäen Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Laura Puolamäen humanistisiin tieteisiin kuuluvassa maisemantutkimuksen alan väitöskirjassa tarkastellaan sellaista ihmisten hallussaan pitämää ja maisemaa koskevaa tietoa, jota kutsutaan paikalliseksi tiedoksi, sekä paikallisen tiedon rakentamaa maisemakäsitystä. Vakiintuneilla tutkimusmenetelmillä saadaan tuotettua ymmärrettävää, vertailukelpoista ja paikannettavaa tietoa. Näin saatu tieto siirtyy maisemasta esimerkiksi raportteihin, päätöksiä ohjaaviin asiakirjoihin ja tutkimuskirjallisuuteen. Huomattava osa maisemaan liittyvästä tiedosta on kuitenkin paikallista tietoa.
– Tutkimus osoitti, että paikallinen tieto ensinnäkin muodostaa merkittävän, maisemaa koskevan tietovarannon. Toiseksi paikallisen tiedon perusteella rakentuva maisemakäsitys eroaa virallistuneen tiedon kehikossa rakentuvasta maisemakäsityksestä. Paikallisen tiedon tavoittamiseksi tarvitaan räätälöityjä tutkimusmenetelmiä, Turun yliopistossa väittelevä Laura Puolamäki sanoo.
Asukkaat oppaina maisemassa
Tutkimusaineisto kerättiin satakuntalaisissa kouluissa järjestetyissä työpajoissa, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman järjestämillä kenttäkursseilla Eurajokilaakson kylissä ja Raumalla Vanhan Rauman maailmanperintökohteessa sekä pohjoismaisen NOVA-yliopistoverkoston järjestämällä kenttäkurssilla Koillis-Islannin Reykholtsdalurin jokilaaksossa. Tutkimukseen osallistui 165 lasta ja 26 aikuista.
Tutkimuksessa syvennyttiin maiseman kulttuurisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt edustavat monia ikäryhmiä, asuvat sekä maaseudulla että kaupungissa ja pitävät hallussaan moninaista arkitietoa omasta lähiympäristöstään. Tutkimuksen aikana oli tarpeen yhdistää erilaisia tutkimusmenetelmiä ja kehittää niitä edelleen tuon tiedon tavoittamiseksi ja tutkimusaineiston keräämiseksi.
– Se ihmisten hallussa olevan tiedon määrä, joka koskee heidän lähiympäristöään, on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen, väittelijä kuvailee.
Maisemakäsitys rakentuu arjessa
Maisemakäsityksen perustana oleva paikallinen tieto kertyy arkisissa kohtaamisissa lähiympäristön kanssa. Siihen tarvittava data hankitaan maisemaa koskevien havaintojen ja kokemusten avulla. Havainnot ja kokemukset liittyvät ensisijaisesti arjen maisemaan, minkä vuoksi niiden määrä on suuri. Elämmehän arkea joka päivä.
– Kun edellä mainittua, runsaslukuista dataa tulkitaan henkilökohtaisessa asiayhteydessä, johon vaikuttavat muun muassa tulkitsijan ikä, kulttuurinen ja sosiaalinen tausta sekä muu tulkitsijan hallussa oleva tieto, siitä syntyy paikallista tietoa. Paikalliselle tiedolle on ominaista tiedon georeferoituminen, kiinnittyminen sijainteihin.
Paikallisyhteisöllä on suuri merkitys maisemaa koskevan tiedon tuottajana
Päätöksentekoon liittyvissä prosesseissa etsitään tietoa, joka on yhteismitallista, luokiteltavaa ja todennettavaa. Vaikka paikallinen tieto on omakohtaista, arkeen kietoutunutta ja kokemuksellista, tutkimusaineistojen analysointi osoitti, että siitä voidaan löytää merkittävässä määrin esimerkiksi maisemaa koskevaa luonnontieteellistä, historiallista, sosiaalista ja kulttuurista tietoa. Sen vuoksi paikallinen tieto täydentää erinomaisesti muilla tavoin maisemasta hankittua tietoa ja tiedon pohjalta muodostuvaa maisemakäsitystä sekä edistää tiedolla johtamista.
– Maisemaa koskevaa historiallista, sosiaalista, kulttuurista ja luonnontieteellistä tietoa on kaikilla ihmisillä, riippumatta heidän iästään, asuinpaikastaan tai sukupuolestaan. Tiedon ja sen muodostamalle perustalle rakentuvan maisemakäsityksen tuominen näkyväksi tarvitsee avukseen menetelmällistä käsityöläisyyttä, Puolamäki huomauttaa.
Vuorovaikutukselliset menetelmät muuttavat paikallisen tiedon yhteiseksi voimavaraksi
Koska paikallinen tieto on ihmisten hallussa, sen esille saamiseksi tarvitaan eri tavoin maisemaan liittyvien toimijoiden kohtaamisia. Tässä tutkimuksessa paikallinen tieto ja virallistunut tieto kohtasivat tutkijan välityksellä.
– Paikallisen tiedon hyödyntämiseksi päätöksenteossa tarvitaan uudenlaisia vuorovaikutuksellisia menetelmiä, joiden avulla esimerkiksi paikalliset toimijat, päätöksentekijät ja tutkijat voivat samanaikaisesti kohdata toisensa, jakaa hallussaan olevaa tietoa ja luoda erilaisista tiedoista yhteisen voimavaran, Laura Puolamäki sanoo.
***
FM Laura Puolamäki esittää väitöskirjansa ”Kätketty maisema: arkitieto lähiympäristön kohtaamisessa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.2.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Porin yliopistokeskus, Auditorio 125, Pohjoisranta 11, Pori).
Vastaväittäjänä toimii professori Sirpa Tani (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Maunu Häyrynen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on maisemantutkimus.
