Oireeton suun herpesinfektio voi tarttua suuseksin välityksellä (Väitös: HLL Johanna Mäki, 15.6.2018, suupatologia ja -radiologia sekä virusoppi)

​Turun yliopiston tiedote 6.6.2018

Herpes simplex -viruksen (HSV) eli yskänrokkoviruksen aiheuttamat infektiot ovat yleisiä. Tunnetuimpia niistä ovat kivuliaita rakkuloita ja limakalvojen haavaumia aiheuttavat huuliherpes ja sukupuolielinten herpes. Huuliherpeksen yleisin aiheuttaja on HSV-1, kun taas HSV-2 aiheuttaa suurimman osan genitaalialueen infektioista. Ensi-infektion jälkeen herpesvirus asettuu pysyvästi tuntohermon tumakkeeseen ja aktivoituu sieltä erilaisten ärsykkeiden, kuten UV-valon, stressin tai hormonitoiminnan muutosten vaikutuksesta, mistä johtuvatkin ajoittain toistuvat huuliherpesinfektiot.

– Vastoin yleistä käsitystä oireelliset herpesinfektiot edustavat vain pientä osaa kaikista aikuisväestön herpesinfektioista, sillä suurin osa infektioista on täysin oireettomia. Oireettomuudestaan johtuen herpestä kantava henkilö ei itsekään tiedä, että hän erittää virusta sylkeen tai sukupuolielinten limakalvoille. Herpesvirus voikin tarttua huomaamatta läheisissä kontakteissa, esimerkiksi suojaamattoman suuseksin välityksellä, Johanna Mäki sanoo.

Herpesinfektio on yleinen löydös

Mäki tutki väitöskirjatyössään HSV:n esiintyvyyttä suomalaisten raskaana olevien nuorten naisten ja heidän miespuolisten puolisoidensa suun limakalvoilla sekä HSV-vasta-aineiden yleisyyttä seerumissa ennen synnytystä ja 6 vuotta lapsen syntymän jälkeen. Odotetusti noin puolet tutkituista henkilöistä oli HSV-kantajia eli heillä todettiin HSV-vasta-aineita seerumissa.

Lisäksi suun oireeton HSV-1-infektio oli yleinen löydös HSV-vasta-ainepositiivisilla henkilöillä, sillä heistä noin viidesosalla todettiin seurannan aikana HSV-1-DNA:ta suun limakalvoilla. HSV-2-DNA:ta ei sen sijaan todettu lainkaan. Seurantakäyntien välinen aika huomioon ottaen löydös osoittaa, että HSV:n kantajat erittävät HSV-1:tä suun limakalvoille usein, ja he voivat syljen välityksellä tartuttaa esimerkiksi puolisonsa.

– Myös HSV-ensi-infektioita todettiin seurannan aikana sekä naisilla että miehillä, ja naisen nuori ikä lisäsi todennäköisyyttä. Löydös osoittaa, että ensi-infektioita esiintyy nuorilla lisääntymisiässä olevilla henkilöillä Suomessa. Vuosikymmeniä aikaisemmin HSV-ensi-infektio saatiin jo lapsena ja silloin myös seerumin HSV-vasta-aineet kehittyivät jo lapsuusiässä. Trendi näkyy selvästi kaikissa länsimaissa, joissa yleinen hygieniataso ja sosioekonominen asema ovat parantuneet viimeisen vuosisadan aikana merkittävästi, Mäki kertoo.

Väitöstutkimuksessa suuseksi lisäsi HSV-positiivisuutta miehillä, mutta muut seksitavat eivät olleet yhteydessä HSV-positiivisuuteen. Kun lisäksi naisilla todettiin enemmän suun HSV-1-DNA:ta raskauden aikana ja miehillä eniten vasta lapsen syntymän jälkeen, voidaan päätellä, että HSV tarttuu suuseksin välityksellä ja todennäköisimmin naiselta miehelle.

Suusyöpätutkimus herätti kiinnostuksen suun herpesinfektioiden tutkimiseen

Mäki teki väitöstutkimuksensa kansallisessa suun terveystieteiden tohtoriohjelmassa (FINDOS), ja käytännön tutkimuksen Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen ja virusopin laboratorioissa. Mäen väitöskirja on osa laajempaa HUPA-tutkimusta, joka on aikaisemmin selvittänyt ihmisen papilloomavirus (HPV) -infektioiden esiintymistä samoissa suomalaisissa perheissä.

Kroonisen suun HPV-infektion tiedetään olevan merkittävä riskitekijä viime aikoina yleistyneiden suunielun syöpien taustalla. Myös HSV- ja HPV-yhteisinfektion on aikaisemmin todettu esiintyvän useammin genitaalialueen syövissä kuin terveessä kudoksessa. Pitkiä seurantatutkimuksia HSV- ja HPV-yhteisinfektioiden esiintymisestä suun limakalvoilla terveillä henkilöillä ei ole aikaisemmin tehty ja väitöstutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa yhteisinfektioiden yleisyydestä.

– Tutkimuksessani totesin, että HSV- ja HPV-yhteisinfektio on suun limakalvoilla harvinainen, eikä HSV lisännyt merkittävästi kroonisia suun HPV-infektioita, toisin kuin aikaisempien tutkimusten valossa olisi voinut odottaa. Naisten genitaalialueen ja miehen virtsaputken HPV-infektiot olivat kuitenkin yhteyksissä HSV-kantajuuteen, samoin kuin naisen genitaalialueen syylät eli kondyloomat. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin vielä selventämään, onko näiden virusinfektioiden välillä syy-yhteyttä, Mäki sanoo.

***

HLL Johanna Mäki esittää väitöskirjansa Herpes simplex virus (HSV) carriage in oral mucosa and HSV serostatus among pregnant Finnish women and their spouses during a six-year follow-up julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.6.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Thedi Ziegler (World Health Organization (WHO), Sveitsi) ja kustoksena professori Stina Syrjänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

HLL Johanna Mäki on syntynyt vuonna 1992 ja kirjoitti ylioppilaaksi Turun Normaalikoulun lukiossa vuonna 2011. Mäki suoritti korkeakoulututkintonsa (HLL) Turun yliopistossa vuonna 2018. Väitöksen alana on suupatologia ja -radiologia sekä virusoppi. Mäki työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana sekä hammaslääkärinä Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla.

Väittelijän yhteystiedot: p 0451386161 johanna.k.maki@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/maki_johanna.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7291-3