Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Lasten astmariskiä on mahdollista ennustaa varhaisten uloshengitysvaikeuksien avulla (Väitös: LL Annamari Leino, 29.6.2018, lastentautioppi)

Turun yliopistossa väittelevän LL Annamari Leinon väitöstutkimus osoittaa, että lasten astman ilmaantumista ja keuhkojen toiminnan kehittymistä voidaan esikouluikään mennessä ennustaa jo alle 2-vuotiaana sairastetun ensimmäisen uloshengitysvaikeuskohtauksen perusteella. Kohdentamalla ja suunnittelemalla ennaltaehkäisevät toimet oikein voidaan hidastaa astman kehittymistä.

 

Optimointitehtävien rakenteesta hyötyä koneoppimiseen (Väitös: FM Kaisa Joki, 21.6.2018, sovellettu matematiikka)

Kaisa Joki on kehittänyt Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan uusia tehokkaita ratkaisumenetelmiä epäsileille DC-optimointitehtäville, joissa tehtävää kuvaava funktio esitetään kahden konveksin funktion erotuksena. Uusia menetelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi monissa koneoppisen sovelluksissa, kun luokitellaan dataa tai etsitään aineistosta samankaltaisuuksia.

 

Liikunnalla on suojaava vaikutus perifeerisen valtimotaudin varhaisvaiheessa (Väitös: LL Arto Heikkilä, 15.6.2018, yleislääketiede)

Perifeerinen valtimotauti eli alaraajojen tukkiva valtimotauti on pitkään salakavalan oireeton. Taudin edetessä oireina saattaa kehittyä katkokävelyä, leposärkyä ja haavaumia. Suurin osa potilaista on oireettomia. Taudin ennuste on kuitenkin huono: viiden vuoden kuluessa 15–30 % potilaista kuolee pääasiassa sydän- ja verisuonisairauksiin. LL Arto Heikkilä selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan perifeeriseen valtimotautiin ja sen etenemiseen liittyviä riskitekijöitä terveyskeskusaineistossa.

Motivoivatko oppimispelit todella oppilaita? (Väitös: MA Gabriela Rodriguez-Aflecht, 18.6.2018, kasvatustiede)

Digitaalisia pelejä käytetään entistä enemmän kouluissa. Vaikka niiden uskotaan olevan motivoivia oppilaille, todisteet tämän tueksi ovat olleet vähäisiä. Turun yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa selvisi, että matemaattisella oppimispelillä Number Navigation Game oli positiivisia vaikutuksia matematiikan oppimiseen, mutta ei oppilaiden motivaatioon. Näiden tulosten perusteella oppimispelit ovat hyvä lisä muihin opetusmenetelmiin, mutta ne tulee valita todistettuihin oppimistuloksiin perustuen, eikä siksi että niiden oletetaan motivoivan oppilaita.

 

Liikunnan intensiteetti säätelee endorfiinien vapautumista ja liikunnan aikaansaamia tuntemuksia (Väitös: FM Tiina Saanijoki, 16.6.2018, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

FM Tiina Saanijoki osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että liikunnanharrastajien keskuudessa suosioon noussut kovatehoinen intervallitreeni HIIT saa aikaan roiman endorfiiniryöpyn ihmisen aivoissa. Aloittelijoista tämä rankka treenimuoto tuntuu pahalta, mutta siihen tottuu nopeasti.

 

Suomen valtiosäännön valmiuksia puolustaa ydinarvojaan EU:ssa tulee vahvistaa (Väitös: OTL, LLM, VT Mikko Puumalainen, 13.6.2018, oikeustiede)

OTL, LLM, VT Mikko Puumalainen osoittaa väitöstutkimuksessaan Suomen valtiosäännössä olevan puutteita, jotka vaikeuttavat mahdollisuuksia suojata sen perustuslaillisia ydinarvoja. Tämä rajoittaa myös Suomen mahdollisuuksia käydä EU:n ja Suomen välistä perustuslaillista dialogia sekä altistaa sen perustuslakia koskeville konflikteille EU:n kanssa. Puutteiden vuoksi Suomi ei myöskään pysty antamaan panostaan EU:n yhteisen valtiosääntöperinteen rakentamiseksi.

 

Uutta tietoa eturauhassyövän lääkehoidosta (Väitös: FM Riikka Oksala, 15.6.2018, fysiologia)

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä ja siihen sairastuu vuosittain noin 5000 miestä. Kehittyneistä hoidoista huolimatta 15–20 prosentilla potilaista eturauhassyöpä etenee parantumattomaan kastraatioresitenttiin vaiheeseen, jossa kastraatio hoitomuotona menettää tehonsa. Turun yliopistossa väittelevä FM Riikka Oksala tutki väitöskirjassaan uusien, lääkekehityksessä olevien yhdisteiden tehoa kastraatioresistentin eturauhassyövän nonkliinisissä malleissa ja kehitti uusia malleja lääkekehityksen tueksi.

Jo kahden viikon liikuntaharjoittelu saa aikaan muutoksia aivojen ja rasvakudoksen aineenvaihdunnassa (Väitös: LiTM, FM Sanna Honkala, 15.6.2018, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

LiTM, FM Sanna Honkalan Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että jo kahden viikon liikuntaharjoittelu saa aikaan merkittäviä aineenvaihdunnallisia muutoksia rasvakudoksessa ja aivoissa sekä vähentää sydämen ympärillä olevan rasvan määrää terveillä ja insuliiniresistenteillä henkilöillä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kovatehoista intervalliharjoittelua voidaan pitää vähintään yhtä tehokkaana tutkimuksen kohdekudosten aineenvaihduntaa parantavana harjoitusmenetelmänä kuin perinteistä tasasykkeistä harjoittelua.