Liikunnalla on suojaava vaikutus perifeerisen valtimotaudin varhaisvaiheessa (Väitös: LL Arto Heikkilä, 15.6.2018, yleislääketiede)
13.06.2018
Perifeerinen valtimotauti eli alaraajojen tukkiva valtimotauti on pitkään salakavalan oireeton. Taudin edetessä oireina saattaa kehittyä katkokävelyä, leposärkyä ja haavaumia. Suurin osa potilaista on oireettomia. Taudin ennuste on kuitenkin huono: viiden vuoden kuluessa 15–30 % potilaista kuolee pääasiassa sydän- ja verisuonisairauksiin. LL Arto Heikkilä selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan perifeeriseen valtimotautiin ja sen etenemiseen liittyviä riskitekijöitä terveyskeskusaineistossa. Erityistä huomiota tutkimuksessa kiinnitettiin miehiin, jotka kärsivät erektiohäiriöstä.
Turun yliopiston tiedote 14.6.2018
Nilkan ja olkavarren verenpaineiden vertaaminen eli nilkka-olkavarsipainesuhteen mittaus on helposti toteutettava ja edullinen menetelmä alaraajojen valtimoverenkierron arviointiin. Se soveltuu hyvin myös perusterveydenhuollon käyttöön. Menetelmässä verenpaine mitataan kahdesta jalkaterää huoltavasta valtimosta verenpainemittarin mansettia ja ultraäänianturia käyttämällä.
Arto Heikkilän väitöskirjan tutkimusaineisto on peräisin Kokemäenjokilaakson valtimotautien seulontaprojektista, joka toteutettiin vuosina 2005–2007. Projektissa tutkimushenkilöiltä määritettiin perinteiset valtimotaudin riskitekijät ja osalta mitattiin nilkka-olkavarsipainesuhde. Tutkimushenkilöitä oli mukana kaikkiaan 972. Henkilöt, joilla oli aikaisemmin todettu valtimotauti, diabetes tai munuaisten vajaatoiminta, suljettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimuspotilaat, joilla todettiin alentunut nilkka-olkavarsipainesuhde, kutsuttiin seurantatutkimukseen seitsemän vuoden kuluttua.
Liikunta parantaa raja-arvoisia nilkka-olkavarsipainesuhde -arvoja
Yleisin käytetty raja-arvo nilkka-olkavarsipainesuhteelle on 0.90 tai pienempi. Tämä raja-arvo tunnistaa alaraajojen tukkivan valtimotaudin luotettavasti. Nilkka-olkavarsipainesuhteen on todettu olevan käyttökelpoinen menetelmä myös yleisen valtimotautiriskin arvioinnissa. Myös raja-arvoisten nilkkaolkavarsipainesuhteiden (0.91–1.00) on uusissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen valtimotautikuolleisuuteen.
– Väitöskirjani seurantatutkimuksessa sain selville, että liikunta vaikuttaa positiivisesti nilkkaolkavarsipainesuhteen kehitykseen. Runsaasti liikuntaa harrastavilla naisilla ja miehillä raja-arvoiset nilkka-olkavarsipainesuhteet (0.91–1.00) paranivat merkitsevästi seitsemän vuoden seurannassa. Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota näiden raja-arvoisten henkilöiden kardiovaskulaariseen interventioon liikuntaa lisäämällä, unohtamatta kuitenkaan tupakoinnin lopettamisen merkitystä, Heikkilä korostaa.
Poikkileikkaustutkimuksessaan Heikkilä totesi myös mielenkiintoisen yhteyden pituuden ja nilkka-olkavarsipainesuhteiden sekä perifeerisen valtimotaudin välillä.
– Lyhyillä miehillä todettiin alhaisemmat nilkka-olkavarsipainesuhteet ja enemmän perifeeristä valtimotautia kuin pitkillä miehillä. Naisilla ei vastaavaa yhteyttä todettu, Heikkilä kertoo.
Alhaisempaan nilkka-olkavarsipainesuhteeseen liittyy kohonnut erektiohäiriöriski
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että erektiohäiriö on mahdollinen merkki piilevästä valtimotaudista. Siksi Heikkilä tutki nilkka-olkavarsipainesuhteen avulla aineistossaan myös erektiohäiriön yhteyttä perifeeriseen valtimotautiin.
– Tutkimuksessani totesin, että alhaisempi nilkka-olkavarsipainesuhde liittyi lisääntyneeseen erektiohäiriön riskiin yli 60-vuotiailla miehillä. Perusterveydenhuollossa työskentelevän lääkärin tulisikin harkita nilkka-olkavarsipainesuhteen määrittämistä erektiohäiriöisiltä iäkkäämmiltä miehiltä mahdollisen oireettoman perifeerisen valtimotaudin toteamiseksi, varsinkin jos heillä todetaan muita kohonneita valtimotautiriskitekijöitä, Heikkilä esittää.
***
LL Arto Heikkilä esittää väitöskirjansa PERIPHERAL ARTERIAL DISEASE AND ERECTILE DYSFUNCTION IN PRIMARY CARE julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.6.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Markku Sumanen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Päivi Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Arto Heikkilä on syntynyt vuonna 1982 ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin II Normaalikoulusta vuonna 2001. Heikkilä suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Tampereen yliopistossa vuonna 2009. Väitöksen alana on yleislääketiede. Heikkilä työskentelee terveyskeskuslääkärinä Helsingin kaupungin terveysasemalla.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0505703028, arto.heikkila@fimnet.fi
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.utupub.fi/handle/10024/145140