Motivoivatko oppimispelit todella oppilaita? (Väitös: MA Gabriela Rodriguez-Aflecht, 18.6.2018, kasvatustiede)
Digitaalisia pelejä käytetään entistä enemmän kouluissa. Vaikka niiden uskotaan olevan motivoivia oppilaille, todisteet tämän tueksi ovat olleet vähäisiä. Turun yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa selvisi, että matemaattisella oppimispelillä Number Navigation Game oli positiivisia vaikutuksia matematiikan oppimiseen, mutta ei oppilaiden motivaatioon. Näiden tulosten perusteella oppimispelit ovat hyvä lisä muihin opetusmenetelmiin, mutta ne tulee valita todistettuihin oppimistuloksiin perustuen, eikä siksi että niiden oletetaan motivoivan oppilaita.
Turun yliopiston tiedote 13.6.2018
Aiempi tutkimus osoittaa, että opettajat uskovat digitaalisten oppimispelien olevan oppilaille motivoivia. Suomessa myös perusopetuksen opetussuunnitelmassa todetaan, että oppimispelit ovat motivoiva työskentelytapa.
Number Navigation Game on Turun yliopistossa kehitetty matemaattinen oppimispeli, joka tähtää alakoululaisten matemaattisten taitojen parantamiseen. Laajamittainen Suomessa toteutettu tutkimus, johon osallistui 1168 oppilasta 4.–6. luokalta, paljasti motivaation pysyvän suurimmaksi osaksi tasaisena. Oppilaiden erilaiset kokemukset pelistä eivät myöskään vaikuttaneet heidän motivaatioonsa.
MA Gabriela Rodriguez-Aflecht selvitti väitöstutkimuksessaan pelin pelaamisen vaikutuksia myös oppilaiden motivaatioon Meksikossa. Siellä tutkimukseen osallistui 1061 viidesluokkalaista oppilasta. Rodriguez-Aflecht havaitsi, ettei pelin pelaamisella ollut vaikutusta motivaatioon myöskään Meksikolaisilla oppilailla.
Molemmissa maissa oppilaiden matemaattiset taidot kuitenkin paranivat intervention tuloksena.
– Peli herätti kiinnostusta suurimmassa osassa oppilaita. Oppilaat, jotka olivat jo hyvin kiinnostuneita matematiikasta, olivat todennäköisemmin kiinnostuneita myös tämän pelin pelaamisesta. Näyttää siis siltä, että hankkeessamme kehitetty Number Navigation Game hyödyttää motivaatiota niillä oppilailla, jotka ovat jo alun perin kiinnostuneita matematiikasta, kertoo Rodriguez-Aflecht.
Tutkijan mukaan joissakin tapauksissa oppilaat olivat alkuun hyvin kiinnostuneita pelistä, mutta uutuudenviehätyksen hälvettyä kiinnostus lopahti.
– Tällä oli negatiivinen vaikutus heidän kiinnostukseensa matematiikkaa kohtaan, joka oli intervention jälkeen jopa alhaisempi kuin niiden oppilaiden, jotka eivät olleet alun perinkään kiinnostuneita pelistä. Tästä voidaan päätellä, että tyydyttämättömät odotukset toimintaa kohtaan voivat vaikuttaa negatiivisesti oppilaiden kiinnostukseen ainetta kohtaan, Rodriguez-Aflecht sanoo.
Oppilaiden pakkoa pelata oppimispelejä koulussa on väitetty yhdeksi syyksi siihen, että ne eivät ole motivoivia. Meksikossa toteutetussa osatutkimuksessa puolet osallistujista pelasi koulussa, mutta toinen puolikas sai pelin vapaaehtoisesti kotona pelattavaksi.
Tutkimuksessa selvisi, että koulussa pelanneet oppilaat pelasivat pidempään ja nauttivat pelaamisesta enemmän kuin he, jotka pelasivat vapaaehtoisesti kotona. Matematiikasta kiinnostuneet ja kehittyneet matemaattiset taidot omaavat oppilaat pelasivat peliä muita todennäköisemmin.
– Yli puolet oppilaista, jotka saivat pelin vapaaehtoisesti kotona pelattavaksi, olivat riittävän uteliaita ja halukkaita antamaan pelille mahdollisuuden ainakin kerran. Oli mahdollista olettaa, että oppilaat, jotka pelaavat digitaalisia pelejä viihtyäkseen pelaisivat mieluummin myös digitaalisia oppimispelejä vapaaehtoisesti kotona. Tulokset kuitenkin osoittavat, että oppilaiden yleinen kiinnostus pelaamista kohtaan ei niinkään vaikuttanut heidän päätökseensä pelata tai olla pelaamatta, vaan nimenomaan kiinnostus oppimispelin aihepiiriä, tässä tapauksessa matematiikkaa, kohtaan, sanoo Rodriguez-Aflecht.
***
MA Gabriela Rodriguez-Aflecht esittää väitöskirjansa Exploring motivational effects of a mathematics serious game julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 18.6.2018 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku). Vastaväittäjänä toimii dosentti Marjaana Kangas (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Erno Lehtinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MA Gabriela Rodriguez-Aflecht on syntynyt vuonna 1982 Meksikossa ja suoritti BA-tutkintonsa (espanjan kieli ja kirjallisuus) Meksikossa ITESM-yliopistossa ja kasvatustieteiden maisterin tutkintonsa (LLEES) vuonna 2012 Turun yliopistossa (MA). Väitöksen alana on kasvatustiede. Rodriguez-Aflechti työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: p +35845 122 5666, gabrod(at)utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/Rodriguez-Aflecht-Gabriela.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7298-2