Eläkereitti ja asuinmaan elintaso muokkaavat eurooppalaisten eläkeläisten kokemuksia toimeentulosta (Väitös: VTM Liisa-Maria Palomäki, 20.6.2018, sosiologia)
Työllisten toimeentulokokemukset heikkenevät, kun he siirtyvät eläkkeelle. Sen sijaan työttömien toimeentulokokemukset paranevat eläkkeelle siirryttäessä. Korkean elintason maissa koetaan enemmän toimeentulovaikeuksia.
Turun yliopiston tiedote 18.6.2018
Eläkkeelle siirtyminen yleensä heikentää ihmisen toimeentuloa, mutta tulojen vaikutukset toimeentulokokemuksiin eivät ole niin jyrkkiä kuin monesti ajatellaan.
Turun yliopistossa väittelevän Liisa-Maria Palomäen Euroopan laajuinen vertailu osoittaa, että tulojen merkitys eläkeläisten toimeentulokokemuksille on verrattain pieni. Tuloja enemmän eurooppalaisten toimeentulokokemuksiin vaikuttaa eläkereitti.
– Työstä eläkkeelle siirtyneiden toimeentulokokemukset heikkenevät, mutta työttömyydestä ja muusta työelämän ulkopuolisista tilanteista eläkkeelle siirtyneiden kokemukset paranevat, Palomäki sanoo.
Palomäki havaitsi väitöskirjassaan, että työttömille ja muille työelämän ulkopuolisille eläketulo merkitsee kaivattua varmuutta toimeentulon jatkuvuudesta. Ikääntyneet mahdollisesti asettavat eläketulolle toisenlaisia odotuksia ja vaatimuksia kuin palkalle tai työttömyyskorvaukselle.
Korkean tulotason maissa suuremmat kulutusodotukset
Maan yleistä elintasoa kuvaavalla eläkeläisten keskimääräisellä tulotasolla on myös merkitystä toimeentulokokemuksille. Korkean tulotason maissa eläkeläiset kokevat oman toimeentulonsa heikommaksi kuin matalamman tulotason maissa.
– Ero voi liittyä esimerkiksi maiden erilaisten elintasojen luomiin kulutusta koskeviin odotuksiin, Palomäki arvioi.
Palomäen tutkimuksessa selvisi, että eläkeläiset vertaavat toimeentuloaan ensi sijassa muihin eläkeläisiin, eivät työikäisiin tai koko väestöön. Vertailuryhmän muutos tapahtuu eläkeläisten mielissä eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tulojen jakautumisella koko väestön keskuudessa ei ollut merkitystä eläkeläisten toimeentulokokemuksille.
Eläkeläiset muuta väestöä tyytyväisempiä toimeentuloonsa
Eläkeläisten tyytyväisyys omaan taloudelliseen tilanteeseensa on tilastojen valossa Euroopassa parempi kuin väestöllä keskimäärin.
– Tämä on ristiriitainen tieto, kun ottaa huomioon eläkeläisten tulotason. Heidän tulotasonsa on heikompi kuin väestöllä keskimäärin. Tutkijat kutsuvat ilmiötä tyytyväisyysparadoksiksi, Palomäki kertoo.
Palomäen mukaan eläkeläisten muut taloudelliset resurssit voivat selittää osan ristiriidasta, mutta selitys ei päde pienituloisiin tai kaikkien ikääntyneimpiin eläkeläisin. Kokemus toimeentulosta näyttäytyykin hyvin moniulotteisena ilmiönä, jossa tulojen merkitys on vain yksi osa kokonaisuutta.
Tutkimus perustuu THL:n Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut -kyselyn aineistoon vuosilta 2004, 2006 ja 2009 sekä Eurostatin tulo- ja elinolotutkimuksiin (EU-SILC) vuosilta 2005−2013.
Taulukko: Eläkereittien ja muiden tekijöiden vaikutukset toimeentulokokemuksiin. Kokemuksen muutos yksikköinä, kun muiden tekijöiden vaikutukset on huomioitu. https://apps.utu.fi/media/kuvat/eri-tekijoiden-vaikutukset-toimeentulokokemuksiin.jpg
Toimeentulokokemus: kotitalouden tulojen riittävyys menojen kattamiseen, asteikko 1 (suuria vaikeuksia) – 6 (hyvin helppoa)
***
VTM Liisa-Maria Palomäki esittää väitöskirjansa Pensioners’ subjective economic well-being in European countries: comparisons behind the income satisfaction paradox julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 20.6.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku)
Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Pasi Moisio (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena professori Jani Erola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
VTM Liisa-Maria Palomäki on syntynyt vuonna 1978 ja kirjoitti ylioppilaaksi Leppävaaran lukiossa Espoossa vuonna 1997. Palomäki suoritti korkeakoulututkintonsa (VTM) Helsingin yliopistossa vuonna 2004. Väitöksen alana on sosiologia. Palomäki työskentelee tutkijana Eläketurvakeskuksessa.
Väittelijän yhteystiedot: p 029 411 2150 liisa-maria.palomaki@etk.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/palomaki_liisa.jpg
Väitöskirja julkaistaan Eläketurvakeskuksen Tutkimuksia-sarjassa, Finnish Centre for Pensions Studies 04/2018.
Väitöskirja on julkaistu myös sähköisenä: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018061125682