Jo kahden viikon liikuntaharjoittelu saa aikaan muutoksia aivojen ja rasvakudoksen aineenvaihdunnassa (Väitös: LiTM, FM Sanna Honkala, 15.6.2018, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)
LiTM, FM Sanna Honkalan Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että jo kahden viikon liikuntaharjoittelu saa aikaan merkittäviä aineenvaihdunnallisia muutoksia rasvakudoksessa ja aivoissa sekä vähentää sydämen ympärillä olevan rasvan määrää terveillä ja insuliiniresistenteillä henkilöillä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kovatehoista intervalliharjoittelua voidaan pitää vähintään yhtä tehokkaana tutkimuksen kohdekudosten aineenvaihduntaa parantavana harjoitusmenetelmänä kuin perinteistä tasasykkeistä harjoittelua.
Turun yliopiston tiedote 7.6.2018
Sanna Honkala selvitti väitöstutkimuksessaan kahden intensiteetiltään poikkeavan liikuntaharjoittelun vaikutuksia rasvakudoksen ja aivojen sokeri- ja rasvahappoaineenvaihduntaan sekä sydämen rasvoittumiseen terveillä ja insuliiniresistenteillä henkilöillä. Tutkimusmenetelmänään Honkala käytti positroniemissiotomografiaa (PET) yhdistettynä rakenteelliseen magneetti- ja tietokonetomografiakuvantamiseen.
– Tyypin 2 diabetekseen liittyvä insuliiniresistanssi on yhteydessä aineenvaihdunnallisiin muutoksiin muun muassa lihaksessa ja maksassa, mutta myös vähemmän tutkituissa kudoksissa, kuten aivoissa ja rasvakudoksessa. Havaintoni viittaavat siihen, että jo kahden viikon liikuntaharjoittelulla voidaan vähentää sydäntä ympäröiviä rasvamassoja sekä vaikuttaa aivojen ja rasvakudoksen aineenvaihduntaan. Tutkimuksen perusteella liikuntaharjoittelu hyödyttää sekä terveitä että tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta sairastavia henkilöitä, Honkala kertoo.
Honkala totesi, että ylipainoisilla tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta sairastavilla tutkittavilla sydäntä ympäröivien rasvojen määrä on lähtötilanteessa lisääntynyt verrattuna terveisiin koehenkilöihin. Tutkimuksessa saatiin myös uutta näyttöä siitä, että insuliiniresistenteillä henkilöillä vatsaontelon sisäisen viskeraalirasvan sekä ihonalaisen subkutaanirasvan sokeriaineenvaihdunta on heikentynyt verrattuna terveisiin tutkittaviin. Liikuntaharjoittelu näyttäisi lisäävän rasvakudoksen insuliiniherkkyyttä, jolloin sokeriaineenvaihdunta lisääntyy.
HIIT-treeni alentaa aivojen sokeriaineenvaihduntaa
Tutkimuksen toinen tavoite oli selvittää, onko kovatehoisen intervalliharjoittelun ja tasasykkeisen harjoittelun välisessä harjoitusvasteessa eroja kohdekudoksissa. Urheilijoiden keskuudessa tutut HIIT (high intensity interval training) -harjoitukset nousivat myös kuntoilijoiden keskuudessa eräänlaiseksi trendiksi joitakin vuosia sitten. Nykypäivän kiireinen elämänrytmi on johtanut siihen, että yhä useampi nostaa ajanpuutteen suurimmaksi esteeksi liikkumiselle.
– HIIT-harjoittelu tarjoaa nopean ja osalle ihmisistä hyvin motivoivan tavan liikkua. HIIT-harjoittelua on tutkittu viimeisten vuosien aikana kohtalaisen aktiivisesti, mutta tutkimukset insuliiniresistenteillä henkilöillä ovat olleet harvinaisempia. Väitöskirjatutkimukseni perusteella näyttäisi siltä, että kovatehoinen intervalliharjoittelu saa aikaan nopeamman vasteen kestävyyskunnossa ja vaikuttaa alentavasti aivojen sokeriaineenvaihduntaan kaikilla aivojen alueilla insuliiniresistenteillä henkilöillä, mitä ei ole havaittavissa tasasykkeisen harjoittelun jälkeen, Honkala tiivistää.
Tärkeintä löytää itselle sopivin liikuntamuoto
Tutkimukseen osallistui aiemmin liikuntaa harrastamattomia, keski-ikäisiä naisia ja miehiä, joilla oli esi-diabetes tai tyypin 2 diabetes. Tutkittavat satunnaistettiin kahteen harjoitusintensiteetiltä eroavaan ryhmään, joista toinen oli HIIT-harjoitteluryhmä ja toinen tasasykkeinen harjoitteluryhmä. Kahden viikon interventio sisälsi kuusi ohjattua harjoituskertaa, jotka suoritettiin kuntopyörällä. Intervalliharjoittelu koostui 30 sekunnin työjaksoista, joiden välissä levättiin neljä minuuttia, kun taas perinteinen harjoittelu koostui tasaisesta yhtäjaksoisesta pyöräilystä.
– Tutkimuksemme perusteella näyttäisi siltä, että sekä intervalliharjoittelu että tasasykkeinen harjoittelu ovat tehokkaita liikuntamuotoja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Niin paljon kuin on ihmisiä, on erilaisia liikkujia. Olisikin tärkeintä, että jokainen tunnistaisi itselleen sopivimmat ja motivoivimmat tavat liikkua, Honkala summaa.
***
LiTM, FM Sanna Honkala esittää väitöskirjansa Adipose tissue and brain metabolic adaptations to sprint interval training and moderate-intensity continuous training; studies in healthy and insulin resistant subjects julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.6.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Kainulainen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Pirjo Nuutila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LiTM, FM Sanna Honkala on syntynyt vuonna 1988 ja suoritti korkeakoulututkintonsa vuonna 2015 Turun yliopistossa (FM) ja Jyväskylän yliopistossa (LiTM). Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Honkala työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: p 0503395992 sanhon@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/honkala_sanna.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7306-4