Tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin ympäristönlukutaidolla avainasema pohjoismaisen luonnonsuojelun historiassa (Väitös: FL Seija A. Niemi, 1.9.2018, Suomen historia)
Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan 1800-luvulla elänyt tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöld oli ympäristönlukutaitoinen henkilö lähes sata vuotta ennen ympäristönlukutaidon käsitteen syntyä 1960-luvulla. Seija A. Niemi osoittaa Suomen historian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan Nordenskiöldin ympäristönlukutaidon merkityksen ja kauaskantoiset vaikutukset pohjoismaisen luonnonsuojelun historiassa.
Turun yliopiston tiedote 27.8.2018
Niemi tarkastelee väitöskirjansa artikkeleissa Suomessa syntyneen ja Ruotsissa uransa luoneen tiedemies ja tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin (1832–1901) elämää ja uraa, hänen kiinnostuksen kohteitaan ja ympäristönlukutaidon ilmenemismuotoja.
– Yhdistän väitöstutkimuksessani ympäristö-, talous- ja aatehistorian sekä kansatieteen tutkimusmatkojen, luonnonsuojelun ja arktisten alueiden tutkimukseen ja tarkastelen tästä näkökulmasta Nordenskiöldin asemaa pohjoismaisen luonnonsuojelun historiassa. Väitöskirjani on ensimmäinen Nordenskiöldistä laadittu ympäristöhistoriallinen tutkimus, Niemi kertoo.
Tutkimusmatkat arktisille alueille herättivät Nordenskiöldin huolen ihmisen aikaansaamista tuhoista luonnossa
Nordenskiöld teki havaintoja ihmisen luonnossa aikaansaamista tuhoista vuodesta 1858 lähtien Pohjoisen jäämeren alueille tekemillään tutkimusmatkoilla ja kertoi niistä muistiinpanoissaan ja julkaisuissaan.
– Nordenskiöld ryhtyi havaintojensa myötä toimimaan niin, että pystyisi ylläpitämään, säilyttämään ja parantamaan luonnossa vallitsevaa tervettä tasapainoa. Hän toisin sanoen ryhtyi toimenpiteisiin, jotka ovat ympäristönlukutaidon peruselementtejä, Niemi toteaa.
Ympäristönlukutaidon käsite otettiin käyttöön lähes sata vuotta Nordenskiöldin tutkimusmatkojen jälkeen, 1960-luvun lopulla.
– Ympäristönlukutaitoinen ihminen havaitsee ympäristössään vahingollisia muutoksia ja reagoi niihin joko yrittämällä estää ne tai korjaamalla jo aiheutuneita vahinkoja. Käsitettä on käytetty varsinkin kasvatustieteessä, Niemi kertoo.
Nordenskiöld ehdotti perustettavaksi kansallispuistoja, joissa luonto säilyisi koskemattomana tuleville sukupolville
Nordenskiöld julkaisi vuonna 1880 artikkelin ”Förslag till inrättandet af Riksparker i de nordiska länderna”, jossa hän ehdotti, että pohjoinen luonto säilytettäisiin tuleville sukupolville sellaisena kuin esi-isät olivat sen kokeneet: ”pohjasävelenä runoilijoidemme lauluissa, isiemme ja meidän omassa elämänkatsomuksessamme”. Nordenskiöld halusi taistella uudenlaista infrastruktuuria ja teknistä kehitystä vastaan, jotka uhkasivat alkuperäistä luontoa, ja hän halusi estää ekologiset katastrofit.
– Nordenskiöld oli huolissaan, koska luontoa uhkasivat uudet keksinnöt, kuten rautatiet, lennätinlinjat ja monenlaiset teollisuuslaitokset. Siksi hän ehdotti, että perustettaisiin kansallispuistoja, joissa alkuperäinen luonto säilyisi seuraavien sukupolvien iloksi. Artikkeli on vuosikymmenien aikana saavuttanut vankan aseman Pohjoismaiden luonnonsuojelun historiassa, Niemi kertoo.
Monet Nordenskiöldin työtovereista Ruotsissa, Suomessa ja muissa maissa jatkoivat Nordenskiöldin luonnonsuojelutyötä tämän kuoleman jälkeen 1900-luvun alussa.
– Ruotsin ensimmäiset kansallispuistot perustettiin 1909 paikkoihin, jollaisia Nordenskiöld suositteli vuoden 1880 artikkelissaan: valtion omistamille maille, jotka tuottavat vain vähän tai ei ollenkaan taloudellista hyötyä, Niemi kertoo.
Niemi osoittaa väitöstutkimuksessaan, että ympäristönlukutaidon käsitettä voidaan käyttää yhden historiallisen henkilön tutkimuksessa.
– Nordenskiöldin esimerkki kertoo, että jokainen yksilö on tärkeä ympäristön historiassa: jokaisella yksilöllä on oma vaikuksensa historiaan ja ympäristöön, Niemi kiteyttää.
***
FL Seija A. Niemi esittää väitöskirjansa A Pioneer of Nordic Conservation: The Environmental Literacy of A. E. Nordenskiöld (1832–1901) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 1.9.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Natura, luentosali IX).
Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Saikku (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Mika Kallioinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
FL Seija A. Niemi on syntynyt vuonna 1947 ja kirjoitti ylioppilaaksi Kuusankosken yhteislyseossa vuonna 1967. Niemi suoritti korkeakoulututkintonsa (FL) Turun yliopistossa vuonna 2005. Väitöksen alana on Suomen historia. Niemi työskentelee tietokirjailijana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 571 4328, seasni@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/niemi-seija.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.utupub.fi/handle/10024/145775