Lasten hengitystieinfektioihin vaikuttavat monet arkisen ympäristön tekijät (Väitös: LL Linnea Schuez-Havupalo, 21.9.2018, lastentautioppi)
Hengitystieinfektioita esiintyy eniten alle kouluikäisillä lapsilla, ja ne ovat monella tavoin yhteydessä ympäröivään maailmaan. LL Linnea Schuez-Havupalo selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten vanhempien psyykkiset oireet, päivähoidon aloitus ja vapaa-ajan harrastukset vaikuttavat pienten lasten hengitystieinfektioihin.
Turun yliopiston tiedote 13.9.2018
Linnea Schuez-Havupalon väitöskirja pohjautuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutettuun Hyvän kasvun avaimet -syntymäkohorttitutkimukseen. Tutkimuksessa seurattiin 1570 lapsen hengitystieinfektioita syntymästä 3 vuoden ikään saakka. Tutkimuksessa kerättiin sosiaalisiin, psyykkisiin ja ympäristötekijöihin sekä muuhun terveyteen liittyvää tietoa.
Väitöstutkimuksen perusteella äidin raskaudenaikaiset masennusoireet ennustivat välikorvatulehdusten suurempaa määrää. Myös koetulla yksinäisyydellä oli merkitystä. Päivähoidon aloitus puolestaan lisäsi selvästi hengitystieinfektioita, mutta infektiokuorma laski seurannassa nopeasti. Vauvauintia harrastaneilla lapsilla ei todettu vertailuryhmää enempää hengitystieinfektioita.
Vanhempien psyykkisten tekijät vaikuttavat lasten hengitystieinfektioihin
Schuez-Havupalo tarkasteli tutkimuksessaan sekä äitien että isien masennusta ja yksinäisyyden tuntemuksia raskausaikana ja seurasi heidän lastensa hengitystieinfektioita 10 kuukauden ikään saakka. Emotionaalista ja sosiaalista yksinäisyyttä tutkittiin erikseen. Emotionaalinen yksinäisyys on henkilön oma kokemus siitä, että elää ilman läheisiä ihmissuhteita. Sosiaalinen yksinäisyys taas kertoo koetusta verkostojen vajeesta.
– Äidin emotionaalinen yksinäisyys ennusti lääkärikäyntien suurempaa määrää. Välikorvatulehdukset, lääkärikäynnit ja antibioottikuurien määrä olivat kuitenkin hieman vähäisempiä lapsilla, joiden perheissä esiintyi sosiaalista yksinäisyyttä toisella tai molemmilla vanhemmilla. Tällaisten perheiden lapset saattoivat olla muita lapsia vähemmän vuorovaikutuksessa ikätovereiden kanssa ja siten altistua vähemmän taudinaiheuttajille. Perheen sosiaalinen yksinäisyys saattoi vaikuttaa myös kynnykselle lähteä lääkäriin, Schuez-Havupalo summa.
Päivähoidon aloitus lisää sairauspäiviä, mutta tilanne tasoittuu nopeasti
– Sairaspäivien määrä oli jo 5 kuukautta päivähoidon aloituksen jälkeen verrattavissa kotihoidossa oleviin lapsiin. Myöhemmin 30–35 kuukauden iässä hengitystieinfektiopäivien määrässä ei ollut merkitsevää eroa kotihoidossa ja kodin ulkopuolisessa päivähoidossa olevien lasten välillä, mutta antibioottikuureja oli kuitenkin merkitsevästi enemmän päiväkotihoidossa käyvillä lapsilla.
Vauvauinti ei näytä lisäävän infektioriskiä
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/schuez-havupalo_linnea.jpg
