Asiasana: Väitös

Tiedonkäsittely ja tunteiden säätely ovat yhteydessä toisiinsa. Stressi, masentuneisuus tai ahdistus voivat kuitenkin häiritä tiedonkäsittelyä. PsM Eeva-Leena Kataja selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten äidin masennus- ja ahdistusoireet ovat yhteydessä hänen tiedonkäsittelytoimintoihinsa raskausaikana sekä kahdeksan kuukauden ikäisen vauvan kasvojenilmeiden prosessointiin. Kataja tutki myös, ovatko yhteydet erilaisia tyttö- ja poikavauvoilla, ja mikä merkitys on sillä, ajoittuvatko oireet raskausaikaan vai synnytyksen jälkeen.

Digitaalinen data ei ole objektiivista ja arvovapaata. Digitalisaatio tekee tähän asti yksityisinä pidetyistä maailmankuvista, ennakkoluuloista ja arvopohjista dataa, joka siirtyy digitaalisen tiedon prosessoinnin kautta päätöksenteon rakennuspalikoiksi. Sen myötä digitalisaatio on merkittävästi lisännyt yksilön tiedostamattomien valintojen yhteiskunnallista merkityksellisyyttä, selviää Milla Wirénin väitöstutkimuksessa.

MSc Pranshu Sahgalin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkastellaan kahden eri solukalvoreseptorityypin, integriinien ja reseptorityrosiinikinaasien, säätelyä ja säätelyn vaikutuksia syöpäsolujen toimintaan. Tutkimuksessaan Sahgal selvitti solukalvoreseptorien liikennöintiä solukalvon ja solun sisäisten osastojen välillä ja löysi uusia rintasyövän kasvua lisääviä säätelytekijöitä.

FM Maija Sarasteen neurologian alaan kuuluva väitöstutkimus tarkastelee raskauden aikaisia immunologisia muutoksia multippeliskleroosia eli MS-tautia sairastavilla henkilöillä. Väitöstutkimuksen perusteella regulatoriset luonnolliset tappajasolut voivat vaikuttaa raskauden aikaiseen MS-taudin lievittymiseen.

Parkinsonin taudin ei-motoristen oireiden, kuten masennuksen, impulssikontrollihäiriöiden ja hallusinaatioiden, merkitys on viime vuosina tunnistettu enenevässä määrin. LL Elina Jaakkola tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan näitä ei-motorisia oireita ja niiden yhteyttä aivojen dopamiinitoimintaan.

Lihavuuteen liittyvän maksan rasvoittumisen on viime aikoina osoitettu olevan merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille. FM, DI Liisa Ailanen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan hermovälittäjäaine neuropeptidi Y:n vaikutuksia maksan rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan. Tutkimuksessa käytetyt lääkehoidot neuropeptidi Y:n vaikutusten estämiseksi antavat lupaavia tuloksia lihavuuden yksilölliselle lääkehoidolle.

Eturauhassyöpä on länsimaissa miesten yleisin syöpätyyppi ja toiseksi yleisin syöpään liittyvä kuolinsyy. Etenevän tautimuodon hoitoennuste on erittäin huono. Silti alalla vallitsevat perustutkimuksen käytännöt ovat osittain vanhentuneita, mikä on herättänyt keskustelua kuluneena vuosikymmenenä. Näihin haasteisiin tarttuu Teemu Daniel Laajala, joka hyödynsi väitöskirjassaan soveltavan matematiikan ja tilastotieteen keinoja poikkitieteellisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Yliopistotason opintojen keskeyttäminen on maailmanlaajuinen huolenaihe ja Suomessa se koettelee etenkin luonnontieteitä. FT Mika Lastusaaren väitöskirjatyössä kehitetyn helppokäyttöisen kyselylomakkeen avulla voidaan tunnistaa opiskelijat, joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä.

Turun yliopistossa väittelevä lääketieteen lisensiaatti Minna Lahesmaa tutki ruskean rasvan toimintaa PET-kuvantamismenetelmällä ja löysi uusia mekanismeja, jotka säätelevät ihmisen ruskean rasvan toimintaa. Tulevaisuudessa näiden säätelytekijöiden avulla voi olla mahdollista lisätä ruskean rasvan aktiivisuutta ja parantaa esimerkiksi elimistön energiankulutusta tai veren sokeriarvoja. Tutkimuksen mukaan ruskean rasvan toimintaan vaikuttavat elimistön kilpirauhashormonit, endokannabinoidijärjestelmä sekä adenosiinijärjestelmä.

Parantumattomasti sairaita hoitavien lääkäreiden palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon osaamisessa on kehitettävää ja lääkärit tarvitsevat enemmän koulutusta aiheesta. Tehokasta oirehoitoa tarvitsevat monet vakavasti sairaat, mutta erityisesti keuhkosyöpää sairastavat potilaat, joiden sairaus todetaan usein vaiheessa, jossa tauti on levinnyt ja parantavaa hoitoa ei ole tarjolla.