Asiasana: Väitös

Maiju Kanniston väitöstutkimus tarkastelee MTV:n tuotantokulttuuria 1980-luvulta 2000-luvulle, jolloin MTV siirtyi kansallisesta yhteistyöstä Yleisradion kanssa osaksi monialaista kansainvälistä mediakonsernia. Yksittäisen yhtiön kautta piirtyy näkyviin suomalaisen mediakentän muutos kansallisesta sisältötuotannosta globaaliksi ja digitalisoituneeksi bränditaloudeksi.

Vaihdevuosi-ikäiset naiset kokevat useita erilaisia oireita. Kuumat aallot ja yöhikoilu ovat yleensä seurausta vaihdevuosiin liittyvistä hormonaalisista muutoksista, mutta joskus muiden oireiden, etenkin mielialaoireiden tai muistiongelmien, taustalla voikin piillä krooninen sairaus. Tämä kävi ilmi naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Riina Kataisen tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Anu Nuora tarkasteli Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöstutkimuksessaan elintarvikkeiden kuumennuksen, homogenoinnin ja vaihtoesteröinnin vaikutuksia ravintorasvoihin sekä selvitti, mikä vaikutus näillä prosessoiduilla ravintorasvoilla on aterianjälkeiseen rasva-aineenvaihduntaan. Lisäksi Nuora tutki, onko prosessoiduilla ravintorasvoilla vaikutusta koettuihin vatsavaivoihin tai matala-asteiseen tulehdukseen.

Puutiaisten ja niiden kantamien taudinaiheuttajien määrät ovat selvästi kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Jani Sormunen osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että puutiaiset viihtyvät hyvin myös rakennetuilla kaupunki- ja esikaupunkialueilla. Sormunen korostaa, että puutiaisista on tärkeää tiedottaa etenkin kaupunkialueilla, joissa ihmiset eivät välttämättä ajattele olevansa alttiina puremille.

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Elina Mäkinen osoitti dopamiinitransportteriproteiinin isotooppikuvantamisen olevan ainutlaatuinen menetelmä aivojen dopamiinitoiminnan selvittämiseksi. On kuitenkin tilanteita, joissa kuvauksen jälkeen diagnoosin asettaminen on edelleen haastavaa tai voi mennä jopa väärin. Tutkimuksessa selvisi, että suuressa potilasjoukossa, jossa parkinsonismin syy oli vielä epäselvä, ainoastaan lihasjänteyden kasvu sekä kasvojen ilmeettömyys viittasivat heikentyneeseen aivojen dopamiinitoimintaan.

Turun yliopistossa väittelevä Sini Mononen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että vainoamiselokuvat ovat kuvanneet vainoamisväkivaltaa jo kauan ennen kuin ilmiö on nimetty ja tunnistettu väkivallaksi. Tutkimuksen mukaan elokuvat kuvaavat vainoamista tyypillisesti pitkään jatkuvana henkisenä väkivaltana, johon liitetään usein pelkoa ja traumaattisia kokemuskuvauksia. Mononen analysoi tutkimuksessaan äänen ja musiikin avulla vainoamisväkivaltaan liitettäviä kokemuksia ja merkityksiä elokuvissa.

Ihmisen lisääntymisterveys rakentuu vuosien kuluessa, ja sen laadun määrää pitkälti normaali murrosikä. LL Sergey Sadov osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että synnynnäinen piilokiveksisyys vaikuttaa kivesten kasvuun murrosiässä. Väitöstutkimus osoitti myös, että tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin vähentäminen murrosiässä ei vaikuta poikien ja tyttöjen sukupuolihormonitasapainoon. Lisäksi Sadov havaitsi, ettei nuorten miesten siemennesteen tuotanto parane enää 19 vuoden jälkeen.

Tyypin 1 diabetes syntyy perinnöllisen alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksena. MSc Zsofia Gombos tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan HLA-geenialueella sijaitsevien geneettisten riskitekijöiden yhteyttä tyypin 1 diabetekseen.

Nykyään arkitodellisuutemme on täynnä verkkoja. Niitä muodostavat esimerkiksi lentoyhteydet, ihmisten kaveruussuhteet sosiaalisessa mediassa ja nettipalvelimet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkijat ovat keskittyneet enenevässä määrin myös kvanttimekaanisista systeemeistä koostuviin verkkoihin. Johannes Nokkala tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa vuorovaikuttavien kvanttisysteemien muodostamia verkkoja.

Turun yliopistossa väittelevä FM Asta Kihlman tarkastelee taidehistorian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan kolmen suomenruotsalaisen kuvataiteilijan identiteettipolitiikkaa ja käytäntöjä, joilla taiteilija konstruoi minäkuvaansa. Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin sekä Ellen Thesleffin teosten analyysi pyrkii nostamaan esille taidepuheen taustalle jääviä piilotettuja ja lausumattomia käsityksiä, avauksia ja oletuksia muun muassa seksuaalisuudesta.