Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa tyypin 1 diabeteksen perinnöllisyydestä (Väitös: MSc Zsofia Gombos, 23.11.2018, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)
Tyypin 1 diabetes syntyy perinnöllisen alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksena. MSc Zsofia Gombos tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan HLA-geenialueella sijaitsevien geneettisten riskitekijöiden yhteyttä tyypin 1 diabetekseen.
Turun yliopiston tiedote 20.11.2018
Voimakkaimmat tyypin 1 diabeteksen syntyyn perinnöllisesti vaikuttavat tekijät sijaitsevat 6. kromosomin HLA-alueella, jonka geenien monimuotoisuus aiheuttaa myös kudossiirrännäisten hyljinnän. Haiman saarekkeiden soluja vastaan kohdistuva autoimmuunireaktio aiheuttaa insuliinia tuottavien beta-solujen tuhon.
Tärkeimpien tyypin 1 diabeteksen tautialttiuteen vaikuttavien luokan II HLA-geenien, HLA-DR ja HLA-DQ -molekyylejä koodaavien geenien, lisäksi Zsofia Gombos löysi väitöstutkimuksessaan luokan I HLA-alueelta riskigeenejä, jotka vaikuttavat ainoastaan tiettyjen HLA-DR ja HLA-DQ -geeniyhdistelmien riskiä lisäävästi.
– Eräät HLA-A ja HLA-B -alleelit vaikuttavat erityisesti haiman saarekkeita vastaan kohdistuvien autovasta-aineiden kehittymisen jälkeen, jolloin ne nopeuttavat haiman insuliinia tuottavien beta-solujen tuhoutumista ja diabeteksen kehittymistä. Epäselväksi kuitenkin jäi, vaikuttavatko tähän luokan I alleelit itse vai jotkin muut alueella sijaitsevat tekijät, Gombos selittää.
Yhtenäisenä alueena periytyvässä ns. haplotyypissä Gombos pystyi havaitsemaan laajalla alueella nukleotidien toistojaksoja, niin sanottuja mikrosatelliitteja, joiden eripituiset periytyvät variantit myös vaikuttivat voimakkaasti periytyvän riskin voimakkuuteen.
Tutkimuksessa käytettiin sekä tapaus-verrokkitutkimusta että perhetutkimuksia, joissa analysoitiin HLA-alueilla sijaitsevien geenien periytymistä vertailemalla diabeetikkolapselle periytyneitä ja vain terveiltä perheenjäseniltä löytyviä yhdistelmiä.
Diabeteksen lisäksi Gombos tutki väitöskirjassaan toista autoimmuunisairautta, Addisonin tautia, joka on lisämunuaisen kuoren kortikosteroideja tuottavia soluja tuhoava tauti. Kuten tyypin 1 diabeteksessa, myös Addisonin taudissa samat luokan II HLA-DR ja HLA-DQ -alleelit liittyvät tautialttiuteen.
Gombos kuitenkin totesi väitöskirjatyössään, ettei luokan I alleelien alueella sijaitsevilla tekijöillä ollut merkitystä Addisonin taudissa.
Väitöskirjan tulokset osoittavat osaltaan tyypin 1 diabeteksen geneettisen alttiuden monimuotoisuutta ja antavat johtolankoja jatkotutkimuksille uusien riskitekijöiden paikantamiselle. Löydettyjä markkereita voidaan osaltaan käyttää sairastumisriskin ja autoimmuunireaktion progression todennäköisen nopeuden arvioinnissa.
***
MSc Zsofia Gombos esittää väitöskirjansa POLYMORPHISMS AND GENETIC SUSCEPTIBILITY OF TYPE 1 DIABETES AND ADDISON’S DISEASE julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.11.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina, Osmo Järvi -luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Francesco Cucca (University of Sassari, Italia) ja kustoksena professori Jorma Ilonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MSc Zsofia Gombos on syntynyt vuonna 1970 Unkarissa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) Pécsin yliopistossa Unkarissa vuonna 1996. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
Väittelijän yhteystiedot: zsogom@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/gombos_zsofia.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7429-0