Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Lymen borrelioosin diagnostiikka kehittyy – neuroborrelioosin toteaminen on nyt entistä nopeampaa (Väitös: FM Annukka Pietikäinen, 18.1.2019, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Puutiaisvälitteisen Lymen borrelioosin tautitapausten määrä on ollut selvässä kasvussa viime vuosina, ja taudin diagnostiikkaa kehitetään jatkuvasti. Annukka Pietikäinen osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että keskushermostoon levinneen neuroborrelioosin diagnostiikassa voidaan hyödyntää vasta-ainemäärityksen lisäksi CXCL13 nimistä viestimolekyyliä. Tämän biomarkkerin pitoisuus voidaan määrittää aivoselkäydinnesteestä pikatestin avulla, mikä nopeuttaa tautidiagnostiikkaa. Tällöin potilaat saavat tarvitsemansa hoidon entistä nopeammin.

Suoran kansalaisosallistumisen muodot ovat lisääntyneet kunnissa – voivat vahvistaa kuntalaisten kokemusta päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta (Väitös: VTM Maija Jäske, 11.1.2019, valtio-oppi)

Suoran kansalaisosallistumisen muodot eli demokraattiset innovaatiot, kuten kansalaisaloitteet, kansanäänestykset, keskustelevat kansalaisfoorumit tai erilaiset osallistumissovellukset, ovat yleistyneet Suomen kunnissa viime vuosikymmeninä. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan demokraattisten innovaatioiden esiintymiseen vaikuttavat erilaiset kuntatason tekijät, kuten äänestysaktiivisuus, kuntakoko ja osallistumisen kulttuuri.

Lehdistö uuden teknologian airuena – Tutkimus avaa äänielokuvan saapumista Ecuadoriin 1920–30-luvuilla (Väitös: MA Bolivia Erazo, 12.1.2019, kulttuurihistoria)

Turun yliopistossa väittelevä Bolivia Erazo tarkastelee tutkimuksessaan äänielokuvan saapumista Ecuadorin pääkaupunkiin Quitoon. Tutkimus osoittaa, että äänielokuva oli ilmiönä tuttu ecuadorilaisille jo ennen äänielokuvanäytösten alkamista. Sanomalehdissä oli käsitelty laajasti äänielokuvan teknologioita ja niiden käyttöönottoa muissa maissa, ja kaupunkilaiset vaativatkin äänielokuvan tuomista Quitoon.

Suomalainen liikuntavalistus tarvitsee rohkeutta ja monipuolisuutta (Väitös: FM Maria Rantala, 12.1.2019, Suomen historia)

FM Maria Rantala selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan suomalaista liikuntavalistusta sekä suomalaisten kuntoliikuntajärjestöjen organisoitumista ja toimintaa vuosien 1941–2010 välisenä aikana. Rantala tutki, millaisin visuaalisin ja tekstuaalisin keinoin suomalaisia on yritetty saada harrastamaan liikuntaa. Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisessa liikuntakampanjoinnissa on keskitytty pääasiassa kuntoon, terveyteen ja positiivisiin näkökulmiin. Kampanjoita on vaivannut varovaisuus ja yksipuolisuus.

Verenpaineen vaihtelun mittaamisesta apua sydän- ja verisuonitautiriskin arviointiin (Väitös: LL Eeva Juhanoja, 19.12.2018, sisätautioppi)

Verenpaineen vaihtelu lisää sydän- ja verisuonitautitapahtumia sekä niihin liittyvää kuolleisuutta, vahvistaa tuore tutkimus. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan LL Eeva Juhanoja havaitsi, että lisääntyneelle kotona mitatun verenpaineen vaihtelulle voidaan löytää kynnysarvo, jonka ylittävät lukemat ovat yhteydessä tautitapahtumien ilmaantumiseen. Lisäksi kotiverenpaine vaihtelee jonkin verran viikonpäivän mukaan. Tutkimustulokset vahvistavat aiemmin todettua yhteyttä verenpaineen vaihtelun ja kuolleisuuden välillä.

Lonkka- ja selkäsairauksilla on tiedettyä suurempi yhteys (Väitös: LL Katri Pernaa, 21.12.2018, ortopedia ja traumatologia)

Selkä- ja lonkkasairauksien välisistä mekanismeista on saatu uutta tietoa. LL Katri Pernaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että yksi lantion ja selän anatomian tyyppi saattaa olla yhteydessä lonkkasairauksiin. Juuri avattu kansallinen selkärekisteri mahdollistaa jatkossa tarkemman leikkauspäätösten tekemisen.

Motivaatioerot kehittyvät jo ennen esiopetusikää – varhaiskasvatuksen opettajat tunnistamassa pienten lasten oppimismotivaatiota (Väitös: KM Satu Laitinen, 15.12.2018, kasvatustiede)

Koulutuksemme ja varhaiskasvatuksen yksi haaste on ylläpitää ja ruokkia lasten oppimismotivaatiota. Oppimismotivaatiota pidetään oppimisen ja lapsen kehittymisen keskeisenä ehtona. Lasten motivaatiota tutkinut KM Satu Laitinen osoitti väitöstutkimuksessaan, että lasten motivaatio oppimistilanteissa eriytyy jo päiväkoti-iässä.