Suoran kansalaisosallistumisen muodot ovat lisääntyneet kunnissa – voivat vahvistaa kuntalaisten kokemusta päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta (Väitös: VTM Maija Jäske, 11.1.2019, valtio-oppi)

Demokraattiset hallitukset ympäri maailmaa ovat viime aikoina kiinnostuneet demokraattisista innovaatioista, eli kansalaisten suoran osallistumisen mekanismeista. Tyypillisiä esimerkkejä ovat kansanäänestykset, kansalaisaloitteet, deliberatiiviset eli keskustelevat kansalaisfoorumit, osallistuva budjetointi, kuntalaisten ja hallinnon yhteistyöelimet, kyselyt ja sähköiset osallistumissovellukset.

Maija Jäsken valtio-opin alaan kuuluva väitöskirjatutkimus tarkastelee demokraattisten innovaatioiden taustatekijöitä ja vaikutuksia Suomen kuntatasolla.

Tutkimuksen mukaan Suomessa järjestettiin vuosina 1991–2012 runsas 60 kunnallista kansanäänestystä ja saman verran kunnallisia kansanäänestysaloitteita, joilla neljä prosenttia kunnan asukkaista voi pyytää valtuustoa järjestämään kansanäänestyksen jostakin kunnan päätöksentekoon kuuluvasta asiasta.

– Kansanäänestyksistä suurin osa on koskenut kuntaliitoksia, mutta kansanäänestysaloitteissa aiheiden kirjo on laajempi, kattaen esimerkiksi liikenteeseen, ympäristöön ja kunnan identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Viime vuosikymmeninä kunnat ovat ottaneet lisäksi käyttöön monia erilaisia suoran osallistumisen keinoja, Jäske kertoo.

Jäsken mukaan suurimmassa osassa kuntia kuntalaisten mielipiteitä kartoitetaan kyselyillä ja palautelomakkeilla, ja järjestämällä keskustelutilaisuuksia. Harvinaisempia osallistumiskeinoja ovat osallistuva budjetointi ja deliberatiiviset kuntalaisraadit sekä erilaiset sähköiset osallistumissovellukset, jotka ovat kuitenkin nopeasti yleistymässä. Myös eri kuntalaisryhmiä edustavat toimielimet kuten nuorisovaltuustot, vanhus- ja vammaisneuvostot ovat lakiuudistusten myötä vakiinnuttaneet paikkansa.

Uudet osallistumismuodot eivät houkuttele kaikkia, mutta etenkin nuoret innostuvat sähköisistä osallistumismuodoista

Jäsken tutkimuksen mukaan kaikkein kielteisimmin päätöksentekoon suhtautuvat kansalaiset eivät välttämättä innostu osallistumaan demokraattisten innovaatioiden kautta, riippumatta osallistumismuodosta. Tämä käy ilmi väitöstutkimuksen ensimmäisestä artikkelista, jossa tutkittiin poliittisen luottamuksen ja demokraattisten innovaatioiden kannatuksen välistä yhteyttä Lounais-Suomessa vuonna 2013 kerätyssä kyselyaineistossa.

– Sähköiset osallistumismuodot kuten kunnan kotisivuilla olevat kyselyt ja palautelomakkeet voivat kuitenkin aktivoida erityisesti nuoria, kun taas vähemmän koulutettuja näyttävät kiinnostavan erityisesti kasvokkaiset osallistumismuodot, kuten kuntalaisaloitteet ja keskustelutilaisuudet.

Tulosten pohjalta voidaan päätellä, että kuntien on tärkeä tarjota kansalaisille erityyppisiä osallistumiskanavia, ja toiseksi, että luottamusta päätöksentekijöihin on rakennettava myös muilla keinoilla kuin osallistumismahdollisuuksia lisäämällä.

Jäsken tutkimus osoittaa myös, että demokraattisten innovaatioiden esiintymiseen vaikuttavat erilaiset kuntatason tekijät, kuten äänestysaktiivisuus, kuntakoko ja osallistumisen kulttuuri.

– Kansanäänestysaloitteita tehdään enemmän kunnissa, joissa on alhainen äänestysaktiivisuus ja aiempia kokemuksia kansanäänestysaloitteista. Kunnallisia kansanäänestyksiä sen sijaan järjestetään enemmän pienissä kunnissa, joiden naapurikunnissa on myös järjestetty neuvoa-antava kansanäänestys. Myös valtuuston ideologinen kokoonpano on yhteydessä kansanäänestysten järjestämiseen, Jäske toteaa.

Tämä käy ilmi väitöskirjan toisesta artikkelista, jossa selvitettiin tapaus-verrokkitutkimuksen menetelmin, mitkä tekijät selittävät kansanäänestysaloitteiden ja neuvoa-antavien kansanäänestysten esiintymistä Suomen kunnissa 1991–2012. Tulosten pohjalta voidaan päätellä yleisesti, että kuntalaisten aloitteesta syntyviä osallistumismuotoja selittävät enemmän vireillä olevat asiakysymykset, mutta päättäjien aloitteesta järjestettäviin kansanäänestyksiin vaikuttavat erilaiset kunnan ja ympäryskuntien ominaispiirteet.

Osallistumismahdollisuudet lisäävät kuntalaisten kokemusta päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta

Jäsken väitöstutkimus osoittaa lisäksi, että kuntalaisten arviot päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta ovat korkeampia niissä kunnissa, jotka tarjoavat kuntalaisille keskusteluun pohjautuvia osallistumismahdollisuuksia.

– Erilaiset keskusteluun pohjautuvat osallistumismuodot, kuten kuntalaisraadit, keskustelutilaisuudet ja yhteissuunnittelutyöpajat, voivat vaikuttaa myönteisesti myös laajemman yleisön demokratia-asenteisiin.

Tämä käy ilmi väitöskirjan kolmannesta artikkelista, jossa tutkittiin, voiko demokraattisilla innovaatioilla olla vaikutuksia laajemman yleisön kokemuksiin hallinnon legitimiteetistä. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Kuntaliiton ARTTU-kyselyä kansalaisten asenteista vuodelta 2011.

Jäsken mukaan tulosten pohjalta voidaan päätellä, että kuntien ei kannata keskittyä tarjoamiensa osallistumismuotojen määrään, vaan niiden tulisi kiinnittää enemmän huomiota osallistumisen laatuun. Osallistumista suunnitellessa tulisi tehdä tietoisia valintoja ainakin sen suhteen, miten osallistujat valitaan, millaista vuorovaikutusta heillä on osallistumisprosessissa, sekä miten osallistumisen tuotokset kytketään päätöksentekoon. Jos osallistujat pääsevät perustelemaan omia mielipiteitään ja kuuntelemaan toistensa näkemyksiä, voi osallistuminen vahvistaa myös laajemman yleisön käsitystä siitä, että kunnassa kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä.

– Kansalaisten osallistamisen motiivina ei tulisi olla pelkästään osallistumisen suotuisat vaikutukset osallistujiin, kuten lisääntyvä politiikkatietämys tai luottamus hallintoon. Demokraattisilla innovaatioilla voidaan myös parantaa poliittisten päätösten laatua ja hallinnon legitimiteettiä, Jäske painottaa.

***

VTM Maija Jäske esittää väitöskirjansa ”Democratic Innovations in Finnish Local Politics: Essays on the Varieties, Causes and Consequences of Mechanisms for Direct Citizen Participation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.1.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori André Bächtiger (University of Stuttgart, Saksa) ja kustoksena professori Maija Setälä (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

VTM Maija Jäske on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulun musiikkilukiosta vuonna 2005. Korkeakoulututkintonsa (VTM) Jäske suoritti Turun yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on valtio-oppi. Jäske työskentelee projektitutkijana Åbo Akademissa, Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa (PALO) -konsortiossa.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0400864830, mhkarj@utu.fi
 
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/jaske_maija.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7437-5