Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Biologi tutkii 1000–1900-lukujen ruokavaliota ja kaupankäyntiä arkeologisen aineiston avulla (Väitös: FM Mia Lempiäinen-Avci, 16.3.2019, biologia)

Arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvinäytteiden analyysi paljastaa, että rukiin viljely alkoi yleistyä Suomessa 1000-luvulla. Mia Lempiäinen-Avci tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka viljely, talous, ruokavalio, kaupankäynti ja kasvien levinneisyys näkyvät Etelä-Suomen arkeologisessa ja historiallisessa aineistossa 1000–1900-luvuilla. 

Leikkauspotilaan hoitoisuutta voidaan arvioida luotettavalla mittarilla (Väitös: TtM Satu Rauta, 1.3.2019, hoitotiede)

TtM Satu Rauta testasi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan mittaria, jolla voidaan arvioida leikkauspotilaiden tarvitseman hoidon määrää ja laatua. Tutkimuksessa määriteltiin myös leikkauspotilaiden keskeisimmät hoidon tarpeet, jotka liittyivät turvallisuuteen ja fysiologiseen tasapainoon, mutta myös tiedonsaantiin ja henkiseen hyvinvointiin. Uutta mittaria käyttämällä sairaanhoitajat voivat arvioida potilaidensa hoitoisuutta ja tuottavat samalla tietoa esimiestensä tiedolla johtamisen tueksi.  

Väittelijä selvitti jättiläiskalmarin hirviöllistämisen historiaa (Väitös: FM Otto Latva, 2.3.2019, kulttuurihistoria)

Jättiläiskalmareiden kerrotaan toimineen inspiraationa merihirviötarinoille ja aiheuttaneen painajaisia merenkävijöille aina antiikin ajoista lähtien. Turun yliopistossa väittelevä Otto Latva osoitti väitöstutkimuksessaan, että tämä käsitys jättiläiskalmareiden ja ihmisten välisestä suhteesta ei kestä historiallista tarkastelua. Latvan tutkimuksessa selvisi, että suurikokoiset kalmarit eivät ole ikiaikaisia universaaleja hirviöitä, vaan ne hirviöllistettiin transatlantisessa kulttuurissa etupäässä tiedeyhteisön toimesta vasta 1800-luvun lopulla.

Tinnituspotilas voi hyötyä aivojen magneettistimulaatiohoidosta (Väitös: LL Hanna Sahlsten, 1.3.2019, kliininen neurofysiologia)

Tinnitukseen eli korvien soimiseen ei ole parantavaa hoitoa. Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) eli pään iholle annettu sarjamagneettistimulaatio on uusi hoitomuoto pitkäaikaiseen tinnitukseen. TMS on kajoamaton, kivuton ja hyvin siedetty hoito. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, LL Hanna Sahlstenin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan jopa 40–50 % potilaista saattaa hyötyä hoidosta merkittävästi.

Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan yhä tarkempia diagnooseja (Väitös: LL Elina Lietzén, 1.3.2019, kirurgia)

Akuutin umpilisäketulehduksen optimaalisen hoidon valinnan edellytyksenä on tarkka diagnoosi. LL Elina Lietzénin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että akuutin umpilisäketulehduksen diagnosoiminen ja erityisesti tulehduksen vaikeusasteen määritys kliinisten oireiden ja löydösten sekä laboratoriotutkimusten avulla on epävarmaa. Sen sijaan varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella (TT) saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.

Työsuhteen päättämissopimuksiin ehdotetaan sääntelyä (Väitös: OTK Juha-Matti Moilanen, 1.3.2019, oikeustiede)

OTK Juha-Matti Moilanen selvitti väitöstutkimuksessaan nykyistä työsuhteen päättämissopimuksiin liittyvää oikeustilaa ja osoitti siihen liittyviä epäkohtia. Johtopäätöksenä esitetään sääntelyä, jolla edistetään työsuhteen päättymiseen liittyvää oikeudenmukaista ja reilua sopimista sekä lisätään sopimusvapautta.

Tehokas menetelmä puolijohdepintojen passivointiin parantaa mikro- ja optoelektroniikan sovellusten toimivuutta (väitös: DI Jaakko Mäkelä, 22.2.2019, materiaalitiede)

Yhdistepuolijohteiden jaksollisesti järjestynyt kiteinen oksidipinta on käytännöllinen, helposti tuotettava ja monipuolinen rakenne puolijohdelaitteiden parantamiseksi. DI Jaakko Mäkelän väitöstutkimuksessa havaittiin merkittävät parannukset käytännön optoelektroniikan sovelluksessa, infrapunasensorissa, sekä mahdollisuus laajentaa tätä niin kutsuttua passivointimenetelmää laajemminkin puolijohdelaitteissa, joiden erilaisten pintojen kirjo on valtava.

Mannerheimiin liittyvät 2000-luvun kulttuurikiistat kertovat kansalaisuskonnon mediatisoitumisesta (Väitös: FM, YTM Jere Kyyrö, uskontotiede, 23.2.2019)

14.02.2019

Marsalkka Mannerheimin hahmo nousi usein esiin 2000–2010-lukujen kulttuurikiistoissa. Kiistat koskivat Mannerheimin hahmon määrittelyä ja pelissä oli eri toimijoiden kansallinen, taiteellinen ja journalistinen arvovalta. FM, YTM Jere Kyyrö analysoi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan kolmen Mannerheimiin liittyvän teoksen asemointia mediakeskusteluissa. Tutkimuksessa selvisi, että median rooli kansallisesti arvokkaiden asioiden määrittymisessä on erittäin tärkeä.