Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan yhä tarkempia diagnooseja (Väitös: LL Elina Lietzén, 1.3.2019, kirurgia)
Akuutin umpilisäketulehduksen optimaalisen hoidon valinnan edellytyksenä on tarkka diagnoosi. LL Elina Lietzénin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että akuutin umpilisäketulehduksen diagnosoiminen ja erityisesti tulehduksen vaikeusasteen määritys kliinisten oireiden ja löydösten sekä laboratoriotutkimusten avulla on epävarmaa. Sen sijaan varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella (TT) saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.
Akuutti umpilisäketulehdus on yksi yleisimmistä päivystysleikkauksen aiheista. Nykytiedon mukaan umpilisäketulehduksia on kahta eri tautimuotoa: lievempiä eli komplisoitumattomia ja vaikeampia eli komplisoituneita. Suurin osa tulehduksista on lieviä, eivätkä ne lähtökohtaisesti johda umpilisäkkeen puhkeamiseen. Suuri osa lievemmistä akuuteista umpilisäketulehduksista voitaisiinkin hoitaa ilman leikkausta antibiootein.
Elina Lietzén selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin kliininen diagnostiikka onnistuu tunnistamaan umpilisäketulehduksen ja erotusdiagnostiikka tulehduksen eri vaikeusasteet. Tutkimuksen tulokset voivat vaikuttaa hoidon valintaan liittyvään päätöksentekoon.
– Tarkemmalla leikkausta edeltävällä diagnostiikalla mahdollistettaisiin yksilöllisempi hoidon valinta, jolloin vältettäisiin leikkaushoitoon liittyvää sairastavuutta ja saavutettaisiin samalla merkittäviä kustannussäästöjä, Lietzen selittää.
Poistetussa umpilisäkkeessä voidaan todeta kasvain
Komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen konservatiivista hoitoa arvioitaessa on otettava huomioon, että osalla umpilisäkkeen tulehduspotilaista voidaan todeta poistetussa umpilisäkkeessä sattumalöydöksenä umpilisäkkeen kasvain.
Umpilisäkkeen kasvainten esiintyvyys laajoissa kudosnäyteaineistoissa vaihtelee n. 0,7–1,7 % välillä. Lietzénin väitöstutkimuksessa tutkitussa koko Suomen kattavassa Syöpärekisteri-aineistossa (504 potilasta) kasvainten esiintyvyys oli 1,23 %. Umpilisäkkeen kasvainten esiintyvyys akuutin umpilisäketulehduksen yhteydessä oli erittäin pieni. Tilastollisesti riski oli merkittävästi suurempi komplisoituneissa umpilisäketulehduksissa.
Varjoainetehosteisella TT-tutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus umpilisäkkeen tulehduksen diagnostiikassa. Sen sijaan umpilisäkkeen kasvaimet löytyivät kuvantamisella vain harvoin varsinkin taudin alkuvaiheessa.
– Vaikka komplisoitumattoman akuutin umpilisäketulehduksen konservatiivinen hoito tulevaisuudessa yleistyisi, on umpilisäkkeen kasvaimen hoitamatta jäämisen riski hyvin vähäinen, Lietzén korostaa.
***
LL Elina Lietzén esittää väitöskirjansa Acute Appendicitis – a study with special reference to diagnostics, severity assessment and associationwith appendceal neoplasms julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.3.2019 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimivat professori Pauli Puolakkainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juha Grönroos (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Väittelijän yhteystiedot: p. 02-3135918, ekliet@utu.fi
