Leikkauspotilaan hoitoisuutta voidaan arvioida luotettavalla mittarilla (Väitös: TtM Satu Rauta, 1.3.2019, hoitotiede)

TtM Satu Rauta testasi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan mittaria, jolla voidaan arvioida leikkauspotilaiden tarvitseman hoidon määrää ja laatua. Tutkimuksessa määriteltiin myös leikkauspotilaiden keskeisimmät hoidon tarpeet, jotka liittyivät turvallisuuteen ja fysiologiseen tasapainoon, mutta myös tiedonsaantiin ja henkiseen hyvinvointiin. Uutta mittaria käyttämällä sairaanhoitajat voivat arvioida potilaidensa hoitoisuutta ja tuottavat samalla tietoa esimiestensä tiedolla johtamisen tueksi.  

Perioperatiivista hoitotyötä tehdään välittömästi ennen operaatiota, operaation aikana leikkaussalissa ja välittömästi operaation jälkeen, yleensä heräämössä. Satu Raudan väitöskirjassa valtakunnallinen asiantuntijatyöryhmä kehitti perioperatiivista hoitotyötä tekevien sairaanhoitajien käyttöön leikkauspotilaan hoitoisuuden arviointimittarin.

Mittaria testattiin erityyppisissä leikkausyksiköissä erilaisilla potilasryhmillä, ja sen luotettavuutta arvioitiin eri näkökulmista. Lopuksi Rauta teki kirjallisuuskatsauksen leikkausyksiköiden henkilöstömitoituskäytäntöjen selvittämiseksi. 

– Hoitoisuudella tarkoitetaan sairaanhoitajan arvioimaa potilaan määrällistä ja laadullista riippuvuutta hoitotyöstä. Termillä kuvataan siis potilaan hoidon tarpeeseen perustuvan hoidon vaativuutta. Hoitoisuus arvioidaan luokittelemalla potilaat ennalta määriteltyjen kriteerien perustella eri luokkiin, Rauta selittää. 

Luokittelukriteerit liittyvät esimerkiksi hoidon suunnitteluun, fysiologisen tasapainon ylläpitämiseen, lääkehoitoon, aseptisten periaatteiden noudattamiseen, leikkausasennon järjestämiseen sekä potilaan ohjaamiseen ja tukemiseen.

Mittarin kehittäminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi

Mittarin kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin perioperatiivisen hoitotyön sisältö eli sen ydinkohdat. Tärkeimmät ydinkohdat liittyvät potilaan turvallisuuteen ja fysiologisiin tarpeisiin. Myös potilaan tiedonsaantiin ja henkiseen hyvinvointiin liittyvät tarpeet tunnistettiin kuuluviksi perioperatiiviseen hoitotyöhön. Tunnistamisen jälkeen ydinkohdat testattiin ja sovitettiin mittariin, ja testausta jatkettiin edelleen. 

– Kun mittaria testattiin leikkauspotilaan hoidon eri vaiheissa, havaittiin, että leikkauspotilaan hoidon tarpeet painottuivat eri tavalla leikkauksen aikana leikkaussalissa ja leikkauksen jälkeen jälkivalvontayksikössä. Leikkauksen aikana korostuivat aseptiikkaan liittyvät hoidon tarpeet, kun taas leikkauksen jälkeen oli enemmän tiedon saantiin liittyviä tarpeita, Rauta kertoo. 

Hoitoisuusmittarilla saatua tietoa verrattiin anestesialääkäreiden käyttämään leikkaukseen tulevan potilaan sairastavuutta arvioivaan ASA-luokitukseen. Vertailussa todettiin, ettei matala ASA-luokka välttämättä tarkoita matalaa hoitoisuutta leikkauksen aikana. Potilaan korkea hoitoisuus leikkauksen aikana puolestaan ennakoi pidempää hoitoaikaa jälkivalvontayksikössä sekä jatkohoidon tarvetta.

Hoitoisuuden arviointi auttaa määrittämään oikean henkilöstömitoituksen  

Osana väitöstutkimusta Rauta toteutti myös integratiivisen kirjallisuuskatsauksen, johon voitiin ottaa mukaan varsinaisten tutkimusten lisäksi myös toimintamallien ja -periaatteiden kuvauksia.

– Kirjallisuuskatsaus osoitti, että perioperatiivisen hoitotyön henkilöstömitoituskäytäntöihin liittyvä tutkimusnäyttö on niukkaa, eikä tutkimuksia henkilöstömitoituksen yhteydestä perioperatiivisen hoitotyön tuloksiin ole, Rauta sanoo.

Hoitoisuuden arviointi kertoo, kuinka paljon potilas tarvitsee hoitotyötä, jotta tulisi hyvin hoidetuksi. Hyvä hoito on laadukasta ja turvallista, ja sen toteutumista tulisi seurata määriteltyjen laatukriteerien avulla.

– Hoitoisuuden arviointi tekee läpinäkyväksi sen, miten hoitoisia potilaita yksikössä hoidetaan. Lisäksi hoitoisuuden arviointi mahdollistaa sairaanhoitajien osallistumisen henkilöstömitoitusta koskevaan päätöksentekoon, koska tällöin he itse tuottavat tietoa hoitamistaan potilaista. Tämä tieto ei kuitenkaan yksin riitä, vaan esimerkiksi henkilöstön osaaminen on myös otettava huomioon, Rauta summaa. 

***

TtM Satu Rauta esittää väitöskirjansa Nursing intensity and nurse staffing in perioperative settings julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.3.2019 klo 12 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimivat professori Lisbeth Fagerström (Åbo Akademi) ja kustoksena dosentti Kristiina Junttila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.

Väittelijän yhteystiedot: p. +358407063914, satu.rauta@hus.fi

Väittelijän kuva

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa.

Luotu 26.02.2019 | Muokattu 10.09.2019