Digitalisaatio tekee yksilön tiedostamattomista valinnoista yhteiskunnallisesti merkittäviä (Väitös: MuM, eMBA Milla Wirén, 16.11.2018, kansainvälinen liiketoiminta)
Digitaalinen data ei ole objektiivista ja arvovapaata. Digitalisaatio tekee tähän asti yksityisinä pidetyistä maailmankuvista, ennakkoluuloista ja arvopohjista dataa, joka siirtyy digitaalisen tiedon prosessoinnin kautta päätöksenteon rakennuspalikoiksi. Sen myötä digitalisaatio on merkittävästi lisännyt yksilön tiedostamattomien valintojen yhteiskunnallista merkityksellisyyttä, selviää Milla Wirénin väitöstutkimuksessa.
Turun yliopiston tiedote 13.11.2018
Milla Wirén tutki teoreettisessa väitöskirjassaan digitalisaation ajureita ja niiden vaikutusta epävarmuuteen ja strategiointiin. Tutkimuksessa kävi ilmi myös digitalisaation merkittävä vaikutus yksilön päätöksentekoon. Wirénin mukaan tutkimuksen lähtökohtana oli kaksi keskeistä ajatusta.
– Ensinnäkin strategiointi, eli ylipäänsä tulevaisuutta muokkaamaan pyrkivä toiminta ja päätöksenteko, on pääsääntöisesti tulevaisuuden epävarmuuden käsittelyä. Toiseksi, digitalisaatio muuttaa tätä käsiteltävän epävarmuuden luonnetta, väittelijä kertoo.
Tutkimuksen tulokset kiteytyvät kolmeen pääväittämään. Wirénin ensimmäinen oivallus rakentuu vanhalle keskustelulle epävarmuuden erilaisista tyypeistä.
– On olemassa riskiksi kutsuttua epävarmuutta, jonka todennäköisyys on laskettavissa, ja sitten sellaisia epävarmuuden lajeja, joita emme voi käsitellä millään tavalla. Digitalisaation myötä riskin merkitys päätöksenteossa vähenee, koska voimme laskea yhä enemmän asioita. Sen sijaan muiden epävarmuustyyppien vaikutus kasvaa merkittävästi, Wirén sanoo.
Toinen pääväittämä koskee rajoja ja valtaa. Wirénin mukaan sellaiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset toimijat kuin yritys tai valtio muuttavat muotoaan, minkä myötä vallankäytön rajoja ja mahdollisuuksia on yhä vaikeampi määritellä ja ennakoida.
– Digitaalisen ajan yritys ei ole samanlainen kokonaisuus kuin teollisen ajan yritys, eikä valtionkaan merkitys ole ennallaan. Se, millä perusteella jollain on valtaa, ja se, missä valtaa on, muuttuvat. En pitäisi mahdottomana, että tulevaisuudessa voimme nähdä geopoliittisen asetelman, jossa suurinta valtaa käyttävät laadullisesti erilaiset tahot – esimerkiksi Kiina, Google ja Putin, tutkija visioi.
Digitalisaation kolme ajuria
Wirénin tutkimuksen kolmas väite koskee yksilön valintojen merkitystä ja se perustuu digitalisaation ajureiden ymmärtämiseen. Ajureilla tutkimuksessa tarkoitetaan ilmiön pinnan alla vaikuttavia tekijöitä, jotka muovaavat perustavanlaatuisesti sen kehitystä. Nykyilmiöt, kuten sosiaalinen media, alustatalous, kyberturvallisuus, kaiken internet, ovat vain syvemmän muutoksen pintaa.
– Digitalisaatio on sosiotekninen kokonaisuus, jonka ajurit ovat datafikaatio, datan digitointi, ja datan yhdistäminen, konnektiviteetti, Wirén listaa.
Datafikaatio tarkoittaa sitä, että niin fyysisistä objekteista kuin esimerkiksi subjektiivisista mielipiteistä tehdään dataa joko sensoriteknologian avulla tai kaikesta ihmisen ja koneen välisestä vuorovaikutuksesta syntyvien jälkien perusteella. Digitoinnilla taas tarkoitetaan erilaisista lähteistä syntyvän datan yhdenmukaistamista.
– Konnektiviteetin tutuin muoto on internet: mistä tahansa internettiin yhdistyy, pääsee käsiksi koko internetiin – ellei pääsyä ole keinotekoisesti rajattu. Nämä kolme ajuria luovat digitaalisen infrastruktuurin, joka on yhtä näkymätön kuin vanhemmatkin infrastruktuurit, kuten esimerkiksi sähköverkko tai viemäröinti, tutkija toteaa.
Tiedostamattomat valinnat ohjaavat tulevaisuutta
Toisin kuin sähköä tai viemäröintiä, emme Wirénin mukaan vain käytä digitaalista infrastruktuuria, vaan osallistumme sen rakentamiseen jokaisella digitaaliseksi dataksi muuttuvalla toiminnallamme.
– Datafikaatio ei koske pelkästään tiedostettuja ja konkreettisia tekojamme, vaan yhtä lailla esimerkiksi selailutaukoa, jonka pidämme lukiessamme Facebookista tekstin – vaikka emme jättäisikään ilmeistä jälkeä tykkäämällä tekstistä, on pitämämme paussi muuttunut dataksi, josta voidaan päätellä mielenkiintomme kohteita. Koska tiedon algoritminen prosessointi perustuu hahmontunnistukseen, näistä selailutauoistamme piirtyy kuvio, joka paljastaa tiedostamattomatkin mieltymyksemme, Wirén sanoo.
Mitä enemmän ihmiset vuorovaikuttavat digitaalisen teknologian kanssa, sitä enemmän myös tiedostamattomat valinnat taltioituvat digitaaliseksi dataksi. Kertynyt data päätyy osaksi digitaalisia teknologioita, sovelluksia ja infrastruktuuria vaikuttaen niiden kehityssuuntiin.
– Mitä pidemmälle digitaalinen infrastruktuuri kehittyy, sitä läpitunkevammaksi ja näkymättömämmäksi se arjessa muuttuu, ja sitä enemmän se vaikuttaa yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin, yritysten strategiointiin sekä yksilön jokapäiväiseen elämään. Tänään tehdyt arjen tiedostamattomatkin eettiset valinnat ovat niitä digitaalisen infrastruktuurin rakenteita, joiden varassa huomenna eletään, Wirén päättää.
***
MuM, eMBA Milla Wirén esittää väitöskirjansa Strategizing in the New Normal - Implications of Digitalization for Strategizing and Uncertainty: Philosophical and Managerial Considerations julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.11.2018 klo 12 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jay Barney (The University of Utah, Yhdysvallat) ja kustoksena Dr Peter Zettinig (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MuM, EMBA Milla Wirén on syntynyt vuonna 1975 ja kirjoitti ylioppilaaksi Kallion ilmaisutaidon erityislukiossa vuonna 1993. Wirén suoritti korkeakoulututkintonsa Sibelius Akatemiassa (MuM) vuonna 2000 ja Turun yliopistossa (eMBA) vuonna 2015. Väitöksen alana on kansainvälinen liiketoiminta. Wirén työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: p 0405134543, milla.wiren@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/wiren_milla.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7421-4
