Asiasana: Väitös

Uusiutuvan energian käyttöönottoon tavoitellaan Suomessa nopeaa lisäystä erilaisten politiikkatoimien avulla. Suunnitteilla on verouudistus, investointitukia ja toimenpideohjelmia. Samalla on tärkeää huolehtia järjestelmien hyvästä laadusta. FM Pirjo Majuri tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan maalämmön energiapolitiikkaa ja ympäristökysymyksiä sekä julkisen hallinnon aktiivisuutta ja edellytyksiä vaikuttaa maalämpöasennusten laatuun.

LL Petteri Joelsson osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöllä eli ADHD:lla on yhteys äidin raskaudenaikaiseen tupakointiin, vanhempien psykiatrisiin sairauksiin ja vanhempien nuoreen ikään. Diagnoosin saaneet lapset olivat syntyneet muuta väestöä useammin loppuvuonna, minkä lisäksi heillä oli paljon rinnakkaisia psykiatrisia ja neurokehityksellisiä häiriötä. 

Suomenkielisen runouden pitkään jatkunutta modernistista perintöä vasten ja vastaan on 1990-luvun puolivälistä alkaen tapahtunut suuri muutos, joka on synnyttänyt uudenlaista, monimuotoista runoutta. Yhtenä osana tätä muutosta ovat teokset, jotka tietoisesti ja näkyvästi ottavat ilmaisuunsa mukaan perinneaineksia kansanrunoista ja tekevät intertekstuaalisia, toisinaan ironisia kytköksiä niihin.

Lihavuus on yksi suurimpia maailmanlaajuisia terveysongelmia. Siihen liittyy lisääntynyt sairastavuus ja kuolleisuus, huonontunut elämänlaatu sekä merkittävät terveydenhuollon kustannukset. LL Mika Helmiö vertaili Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan mahalaukun kavennus- ja ohitusleikkauksen tuloksia painonlaskun, liitännäissairauksien paranemisen sekä elämänlaadun osalta sairaalloisen lihavuuden hoidossa. 

VTM Hannu Lehti tutki väitöskirjassaan vanhempien ja isovanhempien sekä setien ja tätien vaikutuksia lasten koulutus- ja ammattiasemaan Suomessa. Tulosten mukaan lasten tulevaa ammattiasemaa selittää parhaiten vanhempien koulutustausta. Vanhempien tuloilla ei ole keskimäärin itsenäisiä vaikutuksia lasten kouluttautumiseen tai ammattiasemaan. Huono-osaisten perheiden lapset hyötyvät sukulaisten sosiaalisesta ja koulutuksellisesta pääomasta. Tutkimuksen mukaan mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Suomessa verrattain hyvin.

Anna-Leena Perämäen kulttuurihistorian väitöskirja ”Kirjoitettu vaino. Selviytymiskeinot juutalaisvainoista nuorten naisten päiväkirjoissa 1940-luvun Ranskassa ja Alankomaissa” tarkastelee juutalaisvainoja toisen maailmansodan aikana viiden nuoren juutalaisnaisen päiväkirjatekstien kautta. Tutkimus osoittaa, että päiväkirjan kirjoittaminen oli tärkeä henkinen selviytymiskeino vainojen ja sodan keskellä. Turun yliopistossa väittelevän Perämäen mukaan päiväkirja-aineisto nostaa tuoreella tavalla esiin juutalaisvainot kokeneiden nuorten oman äänen. 

Monikielisyys on keskeinen osa karibialaista kaunokirjallisuutta. FM Laura Ekberg tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten suomentaja ratkaisee monikielisen kaunokirjallisuuden kääntämisen haasteita. Tutkimuksen mukaan suomentajat näkevät haasteet positiivisena mahdollisuutena omiin luoviin ratkaisuihin.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pienten lasten vertaissuhteita ja sosiaalis-emotionaalista vuorovaikutusta. Tutkimuksessa selvisi, että lasten sukupuoli vaikuttaa vertaissuhteiden syntymiseen enemmän kuin ikä. Pedagogiset järjestelyt ryhmien kokoonpanoissa vaikuttivat vain vähän vertaissuhteiden muodostumiseen.

Suomessa työtaisteluoikeudesta ei ole laissa nimenomaista mainintaa, mutta vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen se on vakiintuneesti sisällytetty osaksi perustuslain ammatillista yhdistymisvapautta. Työtaisteluoikeuden perus- ja ihmisoikeusulottuvuus on vahvistunut varsinkin viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana.

Ville Niittysen väitöskirjassa käydään ensimmäistä kertaa kattavasti läpi ne teologiset, filosofiset ja poliittiset syyt, joiden vuoksi J. L. Runeberg vastusti jyrkkää herätyskristillisyyttä eli pietismiä. Runeberg olisi halunnut rakentaa Suomea ajan modernien aatteiden sekä valoisan ja elämänmyönteisen kristillisyyden pohjalle. Herätysliikkeiden yhteiskuntaan ja kulttuuriin negatiivisesti asennoitunut maailmankielteinen uskonnollisuus oli sovittamattomassa ristiriidassa Runebergin tavoitteiden kanssa.