Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Perinnölliset geenivirheet ANO7-geenissä altistavat aggressiiviselle eturauhassyövälle (Väitös: FM Elina Kaikkonen, 13.3.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Suurin osa eturauhassyöpätapauksista etenee hitaasti, eikä välttämättä aiheuta juurikaan oireita. Jotkut tapauksista ovat kuitenkin aggressiivisia, jolloin syöpä etenee nopeasti ja voi lähettää etäpesäkkeitä. FM Elina Kaikkonen löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan perinnöllisiä geenivirheitä, joiden avulla voidaan mahdollisesti erottaa aggressiiviset eturauhassyövät hitaasti etenevistä syövistä. 

Borreliabakteerin taudinaiheuttamiskyvystä uutta tietoa (Väitös: FM Julia Cuellar, 13.3.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Julia Cuellar tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten borreliabakteeri aiheuttaa pitkäaikaisen infektion ihmisessä. Tutkimus osoitti, että borreliabakteeri säilyy elinkykyisenä BmpD-proteiinin avulla. Lisäksi biglykaani-kudosmolekyyli vaikutti borreliabakteerin infektion leviämiseen. Tulokset edistävät uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehitystä.

Sokeat näkevät ja näkevät eivät: primaarin näköaivokuoren toiminta on välttämätöntä sekä tietoiselle että tiedostamattomalle näkemiselle (Väitös: Mikko Hurme, 7.3.2020, psykologia)

PsM Mikko Hurme havaitsi tutkimuksissaan primaarin näköaivokuoren toiminnan olevan välttämätöntä sekä tietoiselle että tiedostamattomalle näkemiselle. Löydös haastaa aiemmat tutkimukset, joissa potilaiden, joilla on näköaivokuoren vauriosta johtuva sokeus, on havaittu pystyvän käsittelemään tiedostamattomasti heille esitettyä visuaalisia ärsykkeitä. Tiedostamaton näkeminen tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö ei koe näkevänsä, mutta pystyy silti käyttämään silmien kautta tulevaa tietoa käyttäytymisensä ohjaamisessa.

Sudenkorentolajien häviämiseen vaikuttavat lajin levinneisyys, erikoistumisaste ja ympäristön laatu (Väitös: Esa Korkeamäki, 6.3.2020, biologia)

Filosofian maisteri Esa Korkeamäki aloitti sudenkorentoja koskevat tutkimuksensa Jyväskylän yliopistossa jo 25 vuotta sitten, ja nyt Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirja esittelee tutkimusten keskeisimmät tulokset. Korkeamäen väitöskirja koostuu neljästä tiedelehdissä julkaistusta tutkimuksesta sekä yhteenvedosta, jossa kerrotaan, miten väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää luonnonsuojelussa.

Kieliopin opetuksella vaikutusta vain kirjallisissa tehtävissä (Väitös: FM Anne-Maj Åberg, 6.3.2020, pohjoismaiset kielet)

Ruotsin kielen sanajärjestyksen oppiminen on osoittautunut haastavaksi toisen kielen oppijoille ensikielestä riippumatta ja se noudattaa tiettyä oppimisjärjestystä opetuksesta huolimatta. FM Anne-Maj Åberg tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, millainen vaikutus kieliopin opettamisella on ruotsin sanajärjestyksen oppimisessa suomenkielisillä yliopisto-opiskelijoilla.

Raskaudenaikainen matala D-vitamiinitaso ja korkea Epstein-Barr-viruksen vasta-ainetaso lisäävät MS-taudin riskiä suomalaisilla naisilla ja heidän lapsillaan (Väitös: EL Kira Åkerlund, 28.2.2020, neurologia)

Multippeliskleroosi (MS-tauti) on yleisin krooninen tulehduksellinen ja rappeuttava keskushermoston autoimmuunisairaus, jota sairastaa arviolta yli 12 000 suomalaista. Turun yliopistossa väittelevä Kira Åkerlund osoitti tutkimuksessaan, että raskaudenaikainen D-vitamiinivaje kaksinkertaisti suomalaisnaisten ja heidän lastensa riskin sairastua MS-tautiin. Kyseessä on aineistoltaan suurin koskaan tehty raskaudenaikaisen D-vitamiinitason vaikutusta MS-tautiriskiin selvittänyt tieteellinen tutkimus.

Kehitysaikaisilla ravinto-olosuhteilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia hyönteisten immuniteettikykyyn (Väitös: FM Katariina Kangassalo, 29.2.2020, biologia)

FM Katariina Kangassalo selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kehitysaikaisten ravinto-olosuhteiden vaikutuksia merkittävän mehiläispesien tuholaisen, isovahakoisan (Galleria mellonella), immuniteettikykyyn ja muihin elinkiertopiirteisiin. Kangassalo havaitsi, että toukka-aikana koetuilla heikoilla ravinto-olosuhteilla on kauaskantoisia – jopa sukupolven yli ulottuvia – vaikutuksia tämän perhosten lahkoon kuuluvan hyönteisen ominaisuuksiin.