Kieliopin opetuksella vaikutusta vain kirjallisissa tehtävissä (Väitös: FM Anne-Maj Åberg, 6.3.2020, pohjoismaiset kielet)
Ruotsin kielen sanajärjestyksen oppiminen on osoittautunut haastavaksi toisen kielen oppijoille ensikielestä riippumatta ja se noudattaa tiettyä oppimisjärjestystä opetuksesta huolimatta. FM Anne-Maj Åberg tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, millainen vaikutus kieliopin opettamisella on ruotsin sanajärjestyksen oppimisessa suomenkielisillä yliopisto-opiskelijoilla.
Toisen kielen oppimista tarkasteltaessa on jo pitkään erotettu toisistaan oppiminen ja omaksuminen. Oppiminen on tietoinen prosessi, jossa uutta kieltä opetellaan esimerkiksi kielioppisääntöjen avulla. Omaksuminen taas on alitajuista ja samankaltaista kuin ensikielen kohdalla. Nykyisin näitä kutsutaan eksplisiittiseksi oppimiseksi ja implisiittiseksi oppimiseksi. Eksplisiittisen oppimisen ajatellaan usein johtavan eksplisiittiseen eli tietoiseen tietoon kielestä ja implisiittisen oppimisen implisiittiseen eli alitajuiseen tietoon kielestä.
– Oppija voi tukeutua eksplisiittisen tietoon, kun hänellä on aikaa tarkastella tuotostaan, esimerkiksi kirjoittaessa. Puheessa taas oppijalla ei ole samalla tavalla aikaa tarkastella tuotostaan, vaan oppijan pitäisi käyttää implisiittistä tietoa, Turun yliopistossa väittelevä Anne-Maj Åberg kertoo.
Opetuksen vaikutusta tarkasteltaessa on kiistelty siitä, voiko kielioppia opettamalla saavuttaa implisiittistä tietoa vai ainoastaan eksplisiittistä tietoa. Åbergin tutkimuksessa opetuksella onnistuttiin parantamaan oppijoiden eksplisiittistä tietoa kirjallisissa tehtävissä, mutta implisiittisen tiedon oppiminen suullisessa tuotoksessa näyttäisi vaativan paljon enemmän aikaa ja harjoitusta.
– Tuloksia selittävät opiskelijoiden taitotaso, oppimisjärjestys, opetuksen kesto sekä vaikeus mitata eksplisiittistä ja implisiittistä tietoa, Åberg huomauttaa.
Suullinen ilmaisu on nopeaa ja implisiittistä
Kieliopin opetuksen vaikutusta on tutkittu paljon ja tutkimustulokset ovat olleet vaihtelevia johtuen opetettavien rakenteiden haasteellisuudesta, toisen kielen oppijoiden välisistä yksilöllisistä eroista, opetustavasta ja oppimisen mittaustavasta.
Åbergin tutkimusaineisto koostuu säännöllisin väliajoin tehdyistä kirjallisista kielioppitehtävistä sekä kirjallisista ja suullisista kuvakertomuksista. Kirjalliset sanajärjestystehtävät ja kirjallinen kuvakertomus mahdollistavat eksplisiittisen tiedon käytön, koska oppijalla on aikaa tarkastella tuotostaan. Suullinen tehtävä taas edellyttää implisiittisen tiedon käyttöä, koska oppijan pitää tuottaa kieltä nopeasti.
Kielioppitehtävässä opetuksella on vahvempi vaikutus rakenteissa, jotka opitaan aikaisemmin ja vähäinen rakenteissa, jotka opitaan myöhemmin. Kuvakertomuksissa opetuksella ei näytä olevan vaikutusta sanajärjestyksen oikeellisuuteen suullisessa tuotoksessa, vaan ainoastaan kirjallisessa tuotoksessa ja siinäkin vain rakenteessa, joka opitaan aikaisin.
Tutkimukseen osallistui 53 suomenkielistä yliopisto-opiskelijaa, jotka osallistuivat ruotsin valmentavalle kurssille. Tutkimus on osa Turun ja Jyväskylän yliopistojen yhteistä, Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamaa På väg mot kommunikativ kompetens: tillägnandet av svenskans struktur hos finska inlärare -projektia.
***
FM Anne-Maj Åberg esittää väitöskirjansa ”Effekten av explicit undervisning på inlärning av explicit och implicit kunskap om ordföljden i svenska” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.3.2020 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Hanna Lehti-Eklund (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Sinikka Lahtinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on ruotsinkielinen. Väitöksen alana on pohjoismaiset kielet.
Väittelijän yhteystiedot: anne-maj.aberg@utu.fi
