Yhteydenpito perheen ulkopuolisiin sukulaisiin voi parantaa lasten koulumenestystä – äidin puolen suvulla merkittävämpi vaikutus (Väitös: VTM Hannu Lehti, 31.1.2020, sosiologia)
VTM Hannu Lehti tutki väitöskirjassaan vanhempien ja isovanhempien sekä setien ja tätien vaikutuksia lasten koulutus- ja ammattiasemaan Suomessa. Tulosten mukaan lasten tulevaa ammattiasemaa selittää parhaiten vanhempien koulutustausta. Vanhempien tuloilla ei ole keskimäärin itsenäisiä vaikutuksia lasten kouluttautumiseen tai ammattiasemaan. Huono-osaisten perheiden lapset hyötyvät sukulaisten sosiaalisesta ja koulutuksellisesta pääomasta. Tutkimuksen mukaan mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Suomessa verrattain hyvin.
VTM Hannu Lehden väitöskirja laajentaa ylisukupolvisen sosiaalisen liikkuvuuden tutkimuksen vanhempien vaikutuksista myös perheen ulkopuolisten sukulaisten tutkimukseen. Tutkimuksessa käytettiin laadukkaita suomalaisia rekisteriaineistoja ja sisarusasetelmia, joiden avulla voitiin verrata sisaruksia perheiden välillä ja sisällä.
Väitöskirjan keskeinen tulos on, että Suomessa vanhempien ja perheen ulkopuolisten sukulaisten koulutuksellinen ja sosiaalinen pääoma ovat yhteydessä lasten korkeampaan asemaan ja koulutusmenestykseen. Lapsen äidit ja isoäidit ovat keskeisiä henkilöitä suvun sosiaalisen pääoman kannalta.
Äitien koulutus selittää enemmän kuin isien
Vaikka vanhempien koulutus, ammattiasema ja tulot selittävät yhteensä noin puolet perheiden välisistä eroista lasten tulevassa ammattiasemassa aikuisena, itsenäisiä vaikutuksia sosioekonomisilla tekijöillä on paljon vähemmän. Tutkimuksessa kyettiin pilkkomaan vanhempien sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksia osiin ja tutkimaan niiden suoria vaikutuksia aikuisten lasten ammattiasemaan. Tulosten mukaan äidin koulutus selitti parhaiten aikuisten lasten ammattiasemaa.
– Tulos on sinänsä yllättävä, koska yleensä sosiaalista liikkuvuutta tutkittaessa isän asemaa on pidetty luotettavampana lapsen ammattiaseman ennustajana. Vaikka myös isän koulutuksella on merkitystä, on yhteys pienempi kuin äidin koulutuksella. Vanhempien tulot eivät olleet yhteydessä lapsen ammattiasemaan, kun koulutus ja ammattiasema otettiin huomioon, Lehti kertoo.
Vaikka tutkimuksessa ei todettu, että vanhempien tulot olisivat suorassa yhteydessä lapsen asemaan, vanhempien työttömyydellä on vaikutuksia lapsen koulumenestykseen. Työttömien lapsilla on heikompi koulutus varsinkin silloin, jos vanhemmilla on alhainen koulutustausta. Korkeammin koulutetut vanhemmat pystyvät ehkäisemään työttömyyden negatiivisia vaikutuksia, ja heidän lapsensa kouluarvosanat tai lukioon meno eivät häiriinny vanhemman työttömyyden takia.
Koulutusvalinnat sisältävät aina tietyn määrän riskiä epäonnistumisesta. Korkeammalle koulutustasolle hakeutuminen voi tuntua suuremmalta riskiltä perheiden ja lapsen näkökulmasta katsottuna. Tämä takia lapset saattavat hakeutua työmarkkinoille nopeammin.
Ydinperheen ulkopuolisten sukulaisten vaikutukset: äidit ja isoäidit suvun ylläpitäjinä
Tutkimuksen mukaan äidit ja isoäidit muodostavat tärkeää suvun sosiaalista pääomaa lasten ympärille. Esimerkiksi setien ja tätien koulutus oli yhteydessä lapsen korkeampaan koulutukseen vain äidin puolen sukulaisten osalta. Aikaisemmat tutkimukset ovatkin osoittaneet, että juuri äidit pitävät yhteyksiä sukulaisiin enemmän kuin isät.
– Se, että äidit pitävät keskimäärin enemmän yhteyksiä sukulaisiin kuin isät, auttaa varsinkin niitä perheitä, jotka ovat epäedullisessa asemassa. Lapset, joiden vanhemmilla on matala perustason koulutus, hyötyvät äidin mutta eivät isän puolen setien ja tätien koulutuspääomasta, Lehti toteaa.
Tutkimuksen mukaan myös isoäidit vaikuttavat lapsen koulumenestykseen. Niissä perheissä, joissa tulot ja sosioekonominen asema ovat heikot, elossa olevat äidinäidit hyödyttävät lapsen koulumenestystä. Todennäköisesti perheet hyötyvät isoäideistä, koska he voivat auttaa perheiden arjessa. Isoäidit toimivat perhesuhteiden ylläpitäjinä ja heidän sosiaalinen pääomansa suvun sisällä voi toimia turvaverkkona, kun perheillä on matala sosioekonominen asema.
Koska Suomen hyvinvointivaltio tasoittaa perheiden välisiä eroja, sukulaiset hyödyttävät lapsien koulumenestystä vain niissä perheissä, joilla on matalat sosioekonomiset resurssit.
Sukulaisvaikutuksia voidaan selittää evoluutioteorian kautta
Väitöskirjan mukaan äidin puolen sukulaisten ja isoäitien vaikutuksia voidaan selittää evoluutioteorian mekanismien kautta. Luonnonvalinta on suosinut sukulaisten auttamista, koska lapset, jotka ovat saaneet enemmän apua sukulaisilta, ovat jääneet todennäköisemmin henkiin. Äidit synnyttävät ja imettävät lapset, joten valintapaine on kohdistunut enemmän äiteihin kuin isiin.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että isoäitivaikutus on tärkeä myös joillakin muilla nisäkkäillä. On havaittu, että esimerkiksi miekkavalailla isoäidit parantavat jälkeläisten eloonjäämistä. Myös traditionaalissa ihmisyhteiskunnissa isoäideillä on ollut merkittävä vaikutus lastenlasten eloonjäämiseen.
– Nyky-yhteiskunnassa lapsikuolleisuus on erittäin pientä, eikä isoäitejä ja muita sukulaisia tarvita lapsien hengissä pitämiseen. Sen sijaan sukulaiset ja isovanhemmat saattavat edistää huono-osaisten perheiden lasten hyvinvointia modernissa yhteiskunnassa, mikä näkyy parempana koulutusmenestyksenä. Vaikka yhteiskunta on muuttunut, luonnonvalinnan kautta kehittyneet tunteet sukulaisia kohtaan eivät ole hävinneet. Ihmiset myös elävät keskimäärin kauemmin ja heillä on vähemmän lapsia. Siksi perheillä ja lapsilla on enemmän mahdollisuuksia hyötyä sukulaisistaan, Lehti summaa.
***
VTM Hannu Lehti esittää väitöskirjansa ”The Role of Kin in Educational and Status Attainment” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.1.2020 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Timo Kauppinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena professori Jani Erola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Väittelijän yhteystiedot: p. +358 29 450 3074, hpleht@utu.fi
> Väittelijän kuva
