Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Eettistä osaamista tarvitaan fysioterapiassa – Väitöstutkimuksessa kehitettiin uusia välineitä eettisen osaamisen arviointiin (Väitös: TtM Kati Kulju, 23.10.2020, hoitotiede)

TtM Kati Kulju laati väitöstutkimuksessaan eettisen osaamisen käsitteen kokonaisvaltaisen määritelmän terveydenhuollossa. Kuljun väitöstutkimus osoittaa, että fysioterapeutit kohtaavat työssään jopa viikoittain eettisiä ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan eettistä osaamista. Väitöstutkimuksessa kehitettiin myös uusi menetelmä eettisen osaamisen itsearviointiin.

Leudot syyssäät voivat koitua varpuspöllöjen kohtaloksi, kun ruokavarastot pilaantuvat (Väitös: MSc Giulia Masoero, 23.10.2020, biologia)

MSc Giulia Masoero havaitsi väitöskirjassaan, että sekä ravintoa varastoivien varpuspöllöjen määrä että niiden varastojen koko kasvoivat myyräkantojen kasvaessa. Suuristakaan varastoista ei kuitenkaan ollut hyötyä, mikäli ne pilaantuivat leutojen syyssäiden seurauksena ennen talvea. Erityisesti naaraspöllöille saalisvaraston pilaantuminen tarkoittaa kuolemaa tai lähtöä muualle.

Nykyaikainen perimäntutkimus voi auttaa tunnistamaan Alzheimerin taudin (Väitös: FM Mikko Konki, 23.10.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Alzheimerin tautiin liittyviä epigeneettisiä merkkiaineita voidaan havaita aivokudoksen lisäksi myös veressä, selviää FM Mikko Konkin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Nykyaikaisten perimäntutkimusmenetelmien avulla havaittavat merkkiaineet antavat uutta tietoa Alzheimerin taudin mekanismeista ja voivat tulevaisuudessa helpottaa taudin diagnosointia.

Väittelijä löysi uusia valkosoluliikennettä ja vasta-aineiden kulkua sääteleviä mekanismeja (Väitös: FM Ruth Fair-Mäkelä, 23.10.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Ruth Fair-Mäkelä löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia tapoja, joilla imusolmukkeen lymfaendoteelisolut säätelevät valkosolujen ja vasta-aineiden kulkua imusolmukkeeseen. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietoa siitä, miten imusolmuke säätelee siihen kohdistuvaa liikennettä solutasolla ja antavat uusia mahdollisuuksia muun muassa terapeuttisten vasta-aineiden hyödyntämiseen.

Tutkimus suosittaa luuston kunnon seulontaa naisille ennen lonkan sementitöntä tekonivelleikkausta (Väitös: MSc Sanaz Nazari Farsani, 23.10.2020, ortopedia ja traumatologia)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lonkan sementittömän tekonivelen kiinnittymistä naispotilaiden luustoon. Tutkimustulokset vahvistavat, että biologisesti kiinnittyvä lonkan tekonivelen varsiosa vaatii hyvää luuainesta. Tutkimuksessa suositellaan luuston kunnon seulontaa kaikille vaihdevuodet ohittaneille naisille, joille suunnitellaan sementitöntä lonkan tekonivelleikkausta.

Psykoottinen masennus on vakava pitkäaikaissairaus (Väitös: LL Miika Nietola, 16.10.2020, psykiatria)

Psykoottiseen masennukseen liittyy toistuvia sairaalahoitoja ja merkittävää työkyvyttömyyttä. Alkoholin käytön häiriöt ja persoonallisuushäiriöt ovat psykoottisessa masennuksessa yleisiä rinnakkaishäiriöitä. LL Miika Nietolan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan ennuste psykoottisessa masennuksessa on vastaava kuin psykoottisessa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, minkä vuoksi häiriön hoito vaatii pitkäjänteisyyttä.

Itäsuomalaisilla ja maaseudulla asuvilla kohonnut sepelvaltimotaudin riski (Väitös: LL Lauri Vähämurto, 9.10.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Väitöstutkimuksen mukaan Itä-Suomessa lapsuutensa viettäneillä on länsisuomalaisia korkeampi riski sairastua sepelvaltimotautiin. Riskiä ennustaa paksumpi kaulavaltimon sisäkerros ja suurempi riskitekijöiden kuorma. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kaupunkilaisilla on alhaisemmat sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot kuin maaseudulla asuvilla. 

Uudet molekyylikuvantamisen menetelmät ja merkkiaineet voivat auttaa sepelvaltimotaudin arvioinnissa (Väitös: FM Maria Grönman, 9.10.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Maria Grönman kehitti väitöstutkimuksessaan uusia sydänlihaksen verenvirtaukseen ja uudisverisuonituksen molekyylimekanismien tunnistamiseen perustuvia positroniemissiotomografia- eli PET-kuvantamismenetelmiä. Tutkimuksessa havaittiin, että PET-kuvantaminen on käyttökelpoinen menetelmä sydänlihaksen elinkykyisyyden ja vaurion jälkeisen paranemisprosessin kuvantamisessa.

Pitkittynyt työkyvyttömyys kehittyy epätasaisesti eri sosioekonomisissa ryhmissä (Väitös: VTM Laura Salonen, 8.10.2020, sosiologia)

Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen vaikuttavat moniulotteiset prosessit läpi elinkaaren.  Valtiotieteiden maisteri Laura Salosen väitöstutkimus tuo esille erityisesti lapsuudenaikaisen perhetaustan sekä aikuisuudessa sairauspäivärahan ja työympäristön keskeisinä nivelvaiheina pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymisessä. Samat nivelkohdat ovat tärkeitä myös pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.

Pikkukeskosten hoito on Suomessa huippuluokkaa (Väitös: LL Kjell Helenius, 3.10.2020, lastentautioppi)

Suomessa pikkukeskosten hoitotulokset ovat kansainvälisen vertailututkimuksen perusteella erinomaiset. Lisäksi Suomessa käytössä oleva malli, jossa pikkukeskoset pyritään synnyttämän keskitetysti yliopistosairaaloissa, on yhteydessä parempaan ennusteeseen. Tulokset käyvät ilmi LL Kjell Heleniuksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.