Uudet molekyylikuvantamisen menetelmät ja merkkiaineet voivat auttaa sepelvaltimotaudin arvioinnissa (Väitös: FM Maria Grönman, 9.10.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)
Maria Grönman kehitti väitöstutkimuksessaan uusia sydänlihaksen verenvirtaukseen ja uudisverisuonituksen molekyylimekanismien tunnistamiseen perustuvia positroniemissiotomografia- eli PET-kuvantamismenetelmiä. Tutkimuksessa havaittiin, että PET-kuvantaminen on käyttökelpoinen menetelmä sydänlihaksen elinkykyisyyden ja vaurion jälkeisen paranemisprosessin kuvantamisessa.
Sepelvaltimotaudissa sydänlihas voi vaurioitua sepelvaltimotukoksen seurauksena. Peruuttamattomasti vaurioituneen sydänlihaksen toiminta ei parane verenkierron palauttamisen jälkeen, mutta elinkykyisen sydänlihaksen toiminta voi vielä palautua normaaliksi.
– Siksi olisi tärkeää tunnistaa ne potilaat, joilla hapenpuutteesta kärsivä sydänlihas on vielä elinkykyistä. Verenkierron palauttamista ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella voidaan tällöin tarjota siitä eniten hyötyville potilaille, Grönman kertoo.
PET-kuvantamista on käytetty paljon ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamismenetelmänä yhdessä merkkiaineena toimivan radioaktiivisen veden kanssa. Sen soveltuvuus sydänlihaksen elinkykyisyyden arviointiin on kuitenkin ollut tähän asti epävarmaa. Tutkimuksessaan Grönman havaitsi, että menetelmä on tarkka elinkykyisen sydänlihaksen havaitsemisessa sepelvaltimotaudin kokeellisissa malleissa.
PET-kuvantamisella voidaan seurata sydänlihaksen paranemista infarktin jälkeen
Verisuonten uudismuodostus, jonka tarkoitus on palauttaa vaurioituneeseen kudokseen toimiva hiussuoniverkosto, on tärkeä osa kudosvaurion jälkeistä paranemisprosessia. Verisuonen sisäpinnan solujen solukalvolla sijaitsevien integriini- eli tarttumisreseptoreiden määrä lisääntyy verisuonten uudismuodostuksen aikana ja niiden molekyylikuvantamista voidaan käyttää uusien verisuonten havaitsemiseen. Integriinien PET-kuvantamisessa voidaan hyödyntää merkkiaineena integriineihin sitoutuvia RGD-molekyylejä.
Tutkimuksessaan Maria Grönman havaitsi RGD-molekyylin avulla lisääntyneen integriiniaktivaation sepelvaltimotaudin kokeellisessa mallissa. Merkkiaineen kertymä sijaitsi vaurioituneessa sydänlihaksessa. Lisätutkimus ihmissolupohjaisessa uudisverisuonituksen kudosmallissa osoitti merkkiaineen kertymän olevan verrannollinen uudisverisuonituksen määrään.
– Tutkimukseni osoittaa, että integriinien PET-kuvantaminen RGD-molekyylien avulla voi olla hyödyllinen sydänlihasvaurion paranemismekanismien seuraamisessa. Sydän- ja verisuonitaudit ovat yhä yleisin kuolinsyy länsimaissa siitä huolimatta, että tautien ilmaantuvuus on vähentynyt ja hoitomenetelmät parantuneet. Uusille kajoamattomille diagnostisille menetelmille on siis tarvetta, Grönman sanoo.
***
FM Maria Grönman esittää väitöskirjansa ”PET imaging of ischaemic myocardial injury and angiogenesis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.10.2020 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Tomi Laitinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Antti Saraste (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä osoitteessa: https://recorder.uc.2m-it.fi/streamit/lahesmaa.html
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: p. 050 431 6731, maria.gronman@utu.fi
