Pikkukeskosten hoito on Suomessa huippuluokkaa (Väitös: LL Kjell Helenius, 3.10.2020, lastentautioppi)
Suomessa pikkukeskosten hoitotulokset ovat kansainvälisen vertailututkimuksen perusteella erinomaiset. Lisäksi Suomessa käytössä oleva malli, jossa pikkukeskoset pyritään synnyttämän keskitetysti yliopistosairaaloissa, on yhteydessä parempaan ennusteeseen. Tulokset käyvät ilmi LL Kjell Heleniuksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Suomessa keskosena syntyy 5–6 % lapsista, mikä on pienimpiä lukemia maailmassa. Lisäksi Suomessa pienten keskosten hoito on organisoitu siten, että ennen raskausviikkoa 32 tai alle 1500 gramman painoisina syntyvät ns. pikkukeskoset syntyvät yliopistosairaaloissa.
– Synnytysten keskittämisen ansiosta yli 90 % Suomessa syntyvistä pikkukeskosista syntyy yliopistosairaaloissa. Luku on maailmanlaajuisesti huippuluokkaa, Kjell Helenius kertoo.
Helenius selvitti Suomen ja muiden maiden rekisteriaineistoihin perustuvassa väitöstutkimuksessaan mm. synnytysten keskittämisen kustannuksia Suomessa ja keskittämisen käytännön toteutusta.
Suomessa keskittämisen kustannukset ovat matalat ja edut ilmeiset
Keskittämisen kustannukset olivat Heleniuksen tutkimuksen perusteella Suomessa varsin pienet. Toimiva logistiikka ja keskussairaalagynekologien aktiivinen asenne olivat onnistuneen keskittämisen avaintekijöitä.
Isossa-Britanniassa keskittäminen taas näyttäytyi varsin haastavana. Maassa jopa puolet pikkukeskosista syntyy muualla kuin yliopistotasoisissa sairaaloissa, ja kansallinen hoitostrategia perustuukin vahvasti pikkukeskosten siirtämiseen vasta synnytyksen jälkeen.
Helenius totesi väitöstutkimuksessaan, että sekä pikkukeskosten varhainen sairaalasiirto, että syntyminen muussa kuin yliopistosairaalassa olivat yhteydessä lisääntyneeseen aivoverenvuoto- ja kuolemanriskiin.
– Nämä tulokset osoittavat, että Suomessa noudatettava strategia on toimiva. Keskittämällä pikkukeskosten synnytykset aktiivisesti yliopistosairaaloihin vältetään monia vakavia hoidon haittavaikutuksia, kuten vakavia aivoverenvuotoja, Helenius korostaa.
Kansainvälinen vertailu osoittaa Suomen olevan pikkukeskosten hoidon huippumaa
Väitöstutkimuksensa osana Helenius liitti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Syntymärekisterin pikkukeskosia koskevan aineiston tunnisteettomana kansainvälisen yhteistyöverkoston tietokantaan, jossa on rekisteritietoja yhteensä 11 maan pikkukeskosista. Tätä dataa hyödyntämällä Helenius selvitti, että Suomessa pikkukeskosten eloonjäämisluvut ovat huippuluokkaa.
– Verkoston maista ainoastaan Japanissa oli merkittävästi korkeammat eloonjäämisluvut. Kansainvälisen vertailuverkoston jäsenenä saamme jatkossakin luotettavaa vertailutietoa Suomen keskoshoidon laadusta eri osa-alueilla, ja voimme tarvittaessa tunnistaa osa-alueita, joissa on parantamisen varaa. Näin voimme varmistaa, että pienten keskosten hoito on Suomessa jatkossakin laadukasta, Helenius summaa.
***
LL Kjell Helenius esittää väitöskirjansa ”Centralisation of very preterm deliveries and benchmarking of neonatal care” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 3.10.2020 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro auditorio, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Jennifer Zeitlin (INSERM, Ranska) ja kustoksena professori Liisa Lehtonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Koronavirustilanteen vuoksi väitöstilaisuuden yleisömäärä paikan päällä on korkeintaan 50 henkilöä. Yleisö voi seurata tilaisuutta etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/69486446460
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
