Asiasana: Mediatiedote

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijä kehitti mallin terveydenhuollon väärinkäytösten paljastamiseksi (Väitös: TtM Johanna Wiisak, 12.5.2023, hoitotiede)

TtM Johanna Wiisak tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan terveydenhuollossa tapahtuvien väärinkäytösten paljastamista ammattilaisten näkökulmasta ja kehitti väärinkäytösten paljastamisen päättelymallin. Wiisak kuvasi tutkimuksessaan myös väärinkäytösten paljastajien yksilöllisiä taustatekijöitä ja moraalista rohkeutta. Tulosten perusteella Wiisak esittää sidosryhmille ja tutkijoille ehdotuksia väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Nenään annosteltavasta hinkuyskärokotteesta lupaavia tuloksia

03.04.2023

Nenään annosteltavasta uudesta hinkuyskärokotteesta on saatu lupaavia tuloksia. Rokote osoittautui turvalliseksi ja toimi hinkuyskää vastaan tutkimuksessa, joka tehtiin terveillä aikuisilla. Kansainväliseen rokotetutkimukseen osallistuivat Turun yliopistosta InFLAMES-lippulaivan tutkijat, professori Qiushui He ja projektitutkija Alex-Mikael Barkoff. Tutkimusartikkeli julkaistiin arvostetussa Lancet -tiedelehdessä.

Varhaislapsuuden elinympäristön vihreys ei suojaa atooppiselta ihottumalta

18.04.2023

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan varhaislapsuuden kotia ympäröivä vihreys ei näyttäisi suojaavan lasta atooppiselta ihottumalta. Sen sijaan havu- ja sekametsien läheisyys sekä maaseutumainen elinympäristö saattavat olla yhteydessä kohonneeseen atooppiseen ihottuman riskiin. Vaikutus näkyi erityisesti lapsilla, jotka olivat syntyneet keväällä. 

Merihanhien muuttoreitin määrittelee pesimäpaikka, metsähanhien muuttoreitin pesimämenestys (Väitös: MMM Antti Piironen, 21.4., biologia)

Metsä- ja merihanhien muuttoliikkeitä selvittävä väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa hanhien muuttoreiteistä ja muuttokäyttäytymisestä. Suomessa pesivät merihanhet hajaantuvat eri pesimäalueilta kahdelle eri muuttoreitille. Metsähanhien muuttokäyttäytymisen merkittävä ilmiö on sulkasatomuutto, joka kuljettaa suomalaiset linnut Barentsinmerelle kesken pesimäkauden.

Kulttuuridiplomatia antoi suomalaisille mahdollisuuden rakentaa kylmän sodan aikana pehmeämmin suhteita itään ja länteen

17.04.2023

Ulko- ja opetusministeriöt pyrkivät kylmän sodan aikana mahdollisimman pitkälle koordinoimaan Neuvostoliittoon suuntautuvia kulttuurisuhteita. Suomalaisesta kulttuuridiplomatiasta juuri kirjan julkaisseen Turun yliopiston poliittisen historian professorin Louis Clercin mukaan kulttuuri oli ulko- ja talouspolitiikkaan pehmeämpi keino rakentaa suhteita niin itään kuin länteen. Valtion ote oli kulttuuridiplomatiassa hallitseva 1980-luvulle saakka.