Alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneista monilla oli hyvin perinteinen rooli vanhempana, selviää kasvatustieteiden maisteri Virve Murron Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Etenkin parisuhteen päätyttyä suurempi vastuu lapsesta jäi useammin äideille kuin isille. Nuorilla isillä lapsen saanti ei hidasta kouluttautumista samalla tavalla kuin nuorilla äideillä.
Virve Murto tutki väitöskirjassaan nuorta vanhemmuutta vuosituhannen vaihteen Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin nuorten vanhempien kokemuksia ja yhteiskunnallista asemaa vanhemmaksi tulon, vanhemmuuden jakamisen ja kouluttautumisen näkökulmista.
Tutkimukseen osallistui 308 vuosina 1978–1994 syntynyttä, alle 20-vuotiaana esikoisensa saanutta äitiä ja isää. Tutkimusaineistona hyödynnettiin kyselyn ja haastattelujen lisäksi myös laajoja tilastoaineistoja.
Suomessa erityisesti nuorten isien tutkimus on jäänyt tutkimuksissa katveeseen, ja siksi Murto halusi tutkia laajasti myös nuorta isyyttä.
Murron väitöstutkimus vahvisti aiempien tutkimusten havaintoja vanhempien keskinäisen parisuhteen merkityksellisyydestä vanhemmuuden jakamiseen vaikuttavana tekijänä: hankala keskinäinen parisuhde vaikeutti vanhemmuuden jakamista, hyvät suhteet edistivät. Samoin vanhemman ja nuoren roolien yhdistäminen.
– Haastatelluille nuorille isille nuoruuden eläminen lapsen vanhempana tuotti suurempia haasteita kuin nuorille äideille. Myös monet nuorten äitien esikoisten isistä olivat verrattain nuoria, mikä osaltaan teki äideistä vastuunkantajia, Murto kertoo.
Tutkimukseen osallistuneiden nuorten isien perheissä vastuuta jaettiin enemmän tasan, Murron arvion mukaan osin siksi, että tutkimukseen otti osaa aktiiviset isät. Monet nuorista isistä olivat osallistuvia, läsnä olevia isiä myös parisuhteen päätyttyä.
Suomessa erojen jälkeen äidit ovat isiä yleisemmin yksinhuoltajia, mutta Murron tutkimus todensi, että nuorten äitien kohdalla tämä on keskimääräistäkin yleisempää. Äidit olivat tutkimukseen osallistuneita isiä useammin eronneet esikoisensa toisen vanhemman kanssa. Etenkin nuorilla naisilla lapsen saaminen varhain oli toivottu asia.
– Nuoret äidit toivovat lapsia nuoria isiä useammin, mikä luonnollisesti heijastuu vanhemmuuden jakamiseen, Murto sanoo.
Haluun saada lapsi nuorena kytkeytyi oikeanlaiseksi ajateltu elämäntilanne ja oma ikä nähtiin vanhemmuutta tukevana resurssina. Monien tutkittavien omat vanhemmat olivat myös saaneet esikoisensa keskimääräistä nuorempana. Sen sijaan nuorilla isillä ja alaikäisenä lapsen saaneilla vanhemmuuden taustalla oli useasti halu toimia oikein ja kantaa vastuu raskauden yllättäessä.
Nuorten äitien kouluttautuminen viivästyy
Perinteinen tapa jakaa vastuuta heijastui kouluttautumiseen, ja etenkin alle 25-vuotiaat äidit olivat ikäisiään useammin opiskelujen ja työelämän ulkopuolella. Nuorten isien näyttäisi olleen helpompaa palata opiskelemaan, koska lasten äidit jäivät kotiin hoitamaan lasta. Nuoria vanhempia yhdisti kokemus vanhemmuuden ja opiskelujen yhteensovittaminen haastavuudesta, ja heidän asemansa opiskelijoina on heikompi kuin lapsettomilla ikätovereilla.
– Nuorten vanhempien keskimääräistä matalampaa koulutustasoa ei selitä kuitenkaan yksin vanhemmaksi tulo, vaan valintoihin kytkeytyvät kotoa saadut mallit ja asenne opintoihin jo ennen lasta, Murto muistuttaa.
Murron tutkimus osoittaa, kuinka ongelmallisia nykypäivänä yhä vallitsevat sukupuolittuneet vanhemmuusroolit ovat myös nuorten vanhempien kohdalla.
– On tärkeää tukea vanhemmuuden tasavertaista jakamista yhteiskunnassa. Asennemuutoksen lisäksi nuorten äitien asemaa voidaan parantaa erilaiset elämäntilanteet huomioivilla opiskelumahdollisuuksilla, Murto toteaa.
***
KM Virve Murto esittää väitöskirjansa ”Nuoret vanhemmat vuosituhannen vaihteen Suomessa. Vanhemmuuden lähtökohdat, vanhemmuuden jakaminen ja kouluttautuminen alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneilla” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.9.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
>> Seuraa väitöstä etäyhdeyden kautta
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Eija Sevón (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Risto Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väittelijän yhteystiedot: virve.murto@utu.fi, 040 532 4221
>> Väittelijän kuva
