Monisairastavuus on yleisempää keskosina syntyneillä nuorilla kuin täysiaikaisina syntyneillä

Uudessa suomalais–norjalaisessa tutkimuksessa saatiin selville, että nuoruusiän monisairastavuus on yleisempää keskosina syntyneillä nuorilla kuin täysiaikaisina syntyneillä. Monisairastavuudella tarkoitetaan usean kroonisen sairauden tai vamman esiintymistä samalla henkilöllä. 

Keskosiksi lasketaan kaikki ennen raskausviikkoa 37 syntyneet lapset. Tutkimuksessa monisairastavuuden riski oli suurin erittäin ennenaikaisina eli ennen raskausviikkoa 28 syntyneillä.  Myös varhain täysiaikaisena eli viikoilla 37–38 syntyneillä nuoruusiän monisairastavuus oli hieman yleisempää kuin täysiaikaisina syntyneillä. 

Suomalaisessa aineistossa kahdesta ennenaikaiseen syntymään liittyvästä sairaudesta koostuvan monisairastavuuden riski 10–18 vuoden iässä oli 4,6 prosenttia ennenaikaisesti syntyneillä ja 1,9 prosenttia täysiaikaisesti syntyneillä.

– Tutkimustulostemme perusteella ennenaikainen syntymä on vahva riskitekijä nuoruusiän monisairastavuudelle. Arvioimme, että keskossyntymä selittää 9 prosenttia kahdesta sairaudesta koostuvasta monisairastavuudesta ja jopa 23 prosenttia sellaisesta monisairastavuudesta, joka koostuu neljästä sairaudesta, kertoo vastaava tutkija Katriina Heikkilä Turun yliopistosta.

Verrattaen uusi tutkimusalue

Uudet tutkimustulokset tarjoavat merkittävää uutta tietoa, sillä tähän saakka monisairastavuuden tutkimus on keskittynyt vanhuusiän sairauksien yhteisesiintyvyyteen ja nuorten monisairastavuutta ja sen riskitekijöitä tunnetaan heikosti.

– Terveydenhuollon ammattilaisten olisi hyödyllistä tietää varhaislapsuuteen liittyvistä tekijöistä, kuten keskosuudesta, hoitaessaan nuoria, joilla on jokin krooninen sairaus. Tällöin olisi mahdollista tavallista valppaammin selvittää, voisiko oireita selittää myös jokin muu krooninen sairaus, toteaa professori Eero Kajantie Oulun yliopistosta.

Tuore tutkimus toteutettiin THL:n, Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) sekä Oulun ja Turun yliopistojen kesken. Tutkimus pohjautui väestönlaajuisiin aineistoihin yli 1,1 miljoonalta Suomessa vuosina 1987–2006 syntyneeltä nuorelta ja yli 555 000:lta Norjassa vuosina 1998–2007 syntyneeltä nuorelta. Tiedot monisairastavuudesta 10–18 vuoden iässä hankittiin erikoissairaanhoidon rekistereistä, joten tutkimuksessa painottuvat sairaudet ja sairausyhdistelmät, joita hoidetaan ainoastaan tai pääasiassa erikoissairaanhoidon piirissä. 

Tutkimuksen tuloksia eivät selittäneet sellaiset keskosuuteen ja monisairastavuuteen mahdollisesti liittyvät tekijät, kuten äidin ikä, vanhempien sosioekonominen asema, raskauteen liittyvät häiriöt tai äidin tupakointi raskauden aikana. 

Elämänkaaritutkimukset tuottavat tietoa varhaiselämän altisteiden vaikutuksista myöhempään terveyteen

Väestönlaajuiset, rekisteriaineistoihin perustuvat seurantatutkimukset tuottavat tietoa siitä, miten varhaiselämän altisteet vaikuttavat myöhempään terveyteen. Keskossyntymä on tärkeä varhaiselämän altiste, sillä Suomessa hieman alle 6 prosenttia ja maailmanlaajuisesti noin 10 prosenttia väestöstä syntyy ennenaikaisesti ja terveydenhuollon kehityksen myötä yhä suurempi määrä keskosista jää henkiin. Näin ollen terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat nyt ja tulevaisuudessa kasvavan määrän lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia, joilla on keskostausta.

Tutkimus oli osa RECAP-hanketta (Research on European Children and Adults Born Preterm) ja sen pohjoismaista NORDCAP-osuutta (Nordic Children and Adults Born Preterm). Tutkimusta rahoittivat Euroopan unionin Horizon 2020 -ohjelma, Suomen Akatemia sekä useat suomalaiset ja norjalaiset säätiöt.

Lisätietoja:

Katriina Heikkilä
vastaava tutkija
Turun yliopisto, THL
katriina.heikkila@utu.fi

Eero Kajantie
tiimipäällikkö, professori
THL, Oulun yliopisto
puh. 029 524 8610
eero.kajantie@thl.fi