Asiasana: Mediatiedote

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Neuvostoliiton hajoaminen mullisti Suomen kansainvälisen aseman (Väitös: VTM Juha-Matti Ritvanen, 27.8.2021, poliittinen historia)

Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Eläköityminen vähentää psyykkistä rasittuneisuutta, mutta työ ja sosiaalinen elinympäristö vaikuttavat kokemukseen

17.08.2021

Turun yliopiston FIREA-tutkimuksessa havaittiin, että ikääntyvien työntekijöiden psyykkinen rasittuneisuus oli suurempaa kuormittavammassa työssä ja alhaisemman sosiaalisen tuen elinympäristössä sekä näiden riskitekijöiden kasaantuessa yhtäaikaisesti. Näissä ryhmissä psyykkinen rasittuneisuus kuitenkin myös laski eniten eläköitymisen jälkeen. 

Itämeren alainen kallioperä kertoo miljardien vuosien takaisesta mantereiden kehityksestä (Väitös: MSc Evgenia Salin, 20.8.2021, geologia)

Kahden miljardin vuoden takaisessa Pohjois-Euroopassa nykyiset mantereet puuttuivat kokonaan. Pohjoinen ja itäinen Suomi olivat osa pientä mannerta, mutta suurin osa Pohjois-Eurooppaa oli tulivuorisaaria, joita ympäröi hyvin matala meri – ei kuitenkaan Itämeri. Laattatektoniikan myötä nämä osat yhdistyivät kasvattaen asteittain pientä itäistä mannerta Fennoskandian mantereeksi. Väitöstutkimuksessaan MSc Evgenia Salin selvitti Fennoskandian mantereen kehitystä aiemmin tutkimattomista Itämeren alta kerätyistä kallioperänäytteistä.
 

Perinteiset yritykset muuttuvat digitaalisiksi – kokemuksia autoteollisuuden sopeutumisesta digitaaliseen murrokseen (Väitös: MSc Markus Zimmer, 20.8.2021, tietojärjestelmätiede)

Perinteiset yritykset hyödyntävät digitaalista teknologiaa innovoidessaan uusia palveluita ja tuotteita. Vastatakseen kasvavaan kilpailuun ja varmistaakseen markkina-asemansa säilymisen ne pyrkivät uudistumaan muuntautumalla digitaalisesti. MSc Markus P. Zimmerin väitöskirjatutkimus osoittaa, että perinteiset yritykset voivat onnistuneesti ohjata organisaation digitaalisen murroksen läpi visioimalla digitaalisen tulevaisuuden, kommunikoimalla tämän vision strategiassaan ja osallistamalla työntekijänsä vision toteuttamiseen.
 

Silmänliikkeet paljastavat kuinka taitavat nuotin- ja koodinlukijat käsittelevät hankalia kohtia nuottikirjoituksessa ja algoritmissa (Väitös: MSc Natalia Chitalkina, 20.08.2021, kasvatustiede)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Natalia Chitalkina tutki nuotin- ja koodinlukua mittaamalla kokeneiden lukijoiden silmänliikkeitä. Muusikot ja koodaajat luovat lukiessaan ennakko-oletuksia siitä, mitä musiikkikappaleessa tai algoritmissa seuraavaksi tapahtuu. Ammatteihin liittyy kuitenkin myös tilanteita, joissa muusikoiden ja koodaajien täytyy lukea odotustensa vastaista nuottikirjoitusta tai koodia. 
 

Väitöstutkimus auttaa täsmentämään borrelioosin hoitoa (Väitös: LL Elisa Kortela, 20.8.2021, infektiotautioppi)

Lymen borrelioosi on pohjoisen pallonpuoliskon yleisin puutiaisten levittämä sairaus. Osa borrelioosiin sairastuneista saa neurologisia oireita, jolloin sairautta kutsutaan neuroborrelioosiksi. Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että neuroborrelioosia sairastavat potilaat paranevat yhtä hyvin suun kautta otettavalla doksisykliini-antibiootilla kuin perinteisesti käytetyllä suonensisäisellä keftriaksonihoidolla.

Väittelijä tutki sähköisten reseptien ja yritysostojen vaikutuksia Suomen terveydenhuollossa (Väitös: VTM Mikko Nurminen, 20.8.2021, taloustiede)

Turun yliopistossa väittelevä VTM Mikko Nurminen tutki sähköisen reseptin käyttöönoton vaikutuksia sekä yritysostojen vaikutuksia yksityisillä terveydenhuollon markkinoilla Suomessa. Tutkimuksen perusteella sähköisten reseptien läpinäkyvyys vähensi merkittävästi tutkimuksessa tarkasteltujen haitallisten lääkeyhdistelmien määräämistä maaseutumaisissa kunnissa. Toisaalta, helpottunut reseptien uusiminen lisäsi tiettyihin lääkeaineisiin liittyviä lääkehaittoja ja väärinkäyttöä.