Asiasana: Mediatiedote

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Aorttaläpän ahtauma on hoidettava ennen sydämen vajaatoiminnan kehittymistä (Väitös: LL Maina Jalava, 3.9.2021, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Turun yliopistossa väittelevä sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri Maina Jalava tutki aorttaläppäahtauman hoidon kehittymistä Suomessa. Tutkimus osoitti hoitotulosten parantuneen seurantajakson aikana. Sydämen vajaatoiminnan kehittyminen lisää potilaiden kuolleisuutta ja sairastavuutta myös toimenpiteen jälkeen. Tulokset kertovat hoidon tason olevan hyvä Suomessa. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi valittaessa yksilöllisesti kullekin potilaalle sopivinta hoitomuotoa ja hoidon ajankohtaa.

Äitien digiarki täynnä ristiriitaisia odotuksia (Väitös: FM Suvi-Sadetta Kaarakainen, 3.9.2021, Kulttuurihistoria)

Mediateknologinen kehitys on helpottanut äitien arkea ja vahvistanut osallisuutta, mutta samalla voimistanut intensiivisen äitiyden ihannetta ja altistanut äidit laajemmalle arvostelulle. Digiarjen ristiriitaisuus voi täten kuormittaa ja heikentää äitien hyvinvointia. Tämä käy ilmi FM Suvi-Sadetta Kaarakaisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöksessä.

Glukoosirasituskokeesta voidaan hyvin luopua diabeteksen diagnosoinnissa (Väitös: LL Simo Rehunen, 3.9.2021, yleislääketiede)

Kahden tunnin glukoosirasituskoetta käytetään tyypin 2 diabeteksen diagnostiikkaan. LL Simo Rehunen havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että kehon koko ja koostumus vaikuttavat kokeen tulokseen niin merkittävästi, että on kyseenalaista, onko se ylipäätään tarpeellinen tutkimus diagnoosin tekemiseen. Vaarana on, että pienikokoiset ihmiset diagnosoidaan tarpeettomasti diabeetikoiksi, kun taas kookkailla diabetes jää huomaamatta.

Väitöstutkimus sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden filosofiasta laajentaa käsitystämme hyvästä elämästä ja ihmisyydestä (Väitös: VTM, FM Tiia Sudenkaarne, 28.8.2021, filosofia)

Valtiotieteiden ja filosofian maisteri Tiia Sudenkaarne tuo suomalaisen tieteen kaanoniin uuden teoreettisen viitekehyksen, queer-bioetiikan, joka auttaa valottamaan marginaalisina pidettyjä LHBTQI+-kysymyksiä filosofisesti rikkaina ja yhteiskunnallisesti merkittävinä.

Nanolääkkeiden tarkka reititys kasvaimiin on edelleen vaikea tehtävä (Väitös: MD Valeriy M. Paramonov, 25.8.2021, fysiologia)

MD Valeriy M. Paramonovin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja tiivistää monialaisen synteettisiä nanokantoaineita syövän hoidossa tarkastelleen tutkimuksen tulokset. Tutkimus korostaa, että nanohiukkasten ja elävien solujen vuorovaikutus on monimutkaista ja lääkkeiden tehokkaaseen kohdentamiseen syöpäkasvaimiin liittyy haasteita. 

Pohjoisten vesien merkitysten lähteillä

19.08.2021

Ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjoiseen luontoon muuttavat myös tapoja käsitellä ja kuvastaa kuluvaa muutosta.The Changing Environment of the North: Cultural Representations and Uses of Water -symposiumissa käsitellään pohjoisen ympäristön ja arktisten alueiden inhimillisiä ja kulttuurisia merkityksiä sekä taiteellisia esityksiä.

Elias Tillandz -palkinto ansiokkaalle kestävän bioteknologian tutkimukselle

19.08.2021

Elias Tillandz -palkinto myönnetään vuosittain parhaalle BioCity Turun tutkijoiden julkaisemalle tutkimusartikkelille. Tänä vuonna palkinto jaettiin professori Yagut Allahverdiyeva-Rinteelle ja hänen tutkimusryhmälleen, jotka ovat selvittäneet syanobakteerien mahdollisuuksia toimia elävänä solutehtaana tuottaen auringon valon avulla hyödyllisisä kemiallisia yhdisteitä.

Tuore tutkimus luo kokonaisvaltaista käsitystä kestävyystoimijuudesta

19.08.2021

Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin oppiaineessa käynnissä oleva Suomen Akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoittama Kiertotalouden katalyytit ’CICAT2025’-konsortion osahanke tutkii kestävyystoimijuutta. Tutkimustiimi on juuri julkaissut Research Handbook of Sustainability Agency -kirjan, joka on kansainvälisesti uutuusarvoinen, monitieteinen katsaus aihepiiriin.

Väittelijä kehitti uusia ääneneristävyyden mittalukuja koetun häiritsevyyden avulla (Väitös: FM Petra Virjonen, 27.8.2021, tietojenkäsittelytiede)

Rakenteiden ääneneristävyyskykyä kuvataan yleensä yksittäisellä luvulla, jota verrataan rakentamismääräyksen mukaiseen tavoitearvoon. FM Petra Virjosen väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin uusia ääneneristävyyden mittalukuja, jotka vastaavat nykyisiä mittalukuja paremmin ihmisen kokemusta rakenteen ääneneristävyydestä tavallisilla elinympäristön äänillä.