Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin oppiaineessa käynnissä oleva Suomen Akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoittama Kiertotalouden katalyytit ’CICAT2025’-konsortion osahanke tutkii kestävyystoimijuutta. Tutkimustiimi on juuri julkaissut Research Handbook of Sustainability Agency -kirjan, joka on kansainvälisesti uutuusarvoinen, monitieteinen katsaus aihepiiriin.
Juuri ilmestynyt tieteellinen käsikirja Research Handbook of Sustainability Agency lanseeraa kestävyystoimijuuden käsitteen ja luo kokonaisvaltaisen kuvan aiheen tutkimuksesta. Kirjan on toimittanut yhdessä Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmät. Kestävyystoimijuudesta kirjoittavat kotimaiset sekä kansainväliset asiantuntijat, jotka luovat katsauksen oman alansa käsitykseen aiheesta.
- Tiivistettynä, kestävyystoimijuus on aktiivista toimintaa kestävämmän huomisen puolesta joko yksilön ja/tai organisaation toimesta. Kyseessä on vahvasti yhdessä tehtävää, yhteistyöhön perustuvaa, kestävää muutosta hakevaa tekemistä, kertoo professori Satu Teerikangas Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Kirjassa jaotellaan kestävyystoimijuus neljään näkökulmaan: yksilölähtöinen, aktivismi, organisaatio- ja yhteistyölähtöinen, sekä hallintolähtöinen näkökulma.
Viime vuosina on kiistelty siitä, mikä on ihmisten rooli ilmastokriisin suhteen. Yhtäältä tarvitaan poliittisten päätöstentekijöiden sekä yritysjohdon toimia. Toisaalta jokaisen kuluttajan tulisi miettiä toimintatapojansa. Juuri julkaistu IPCC:n ilmastoraportti vahvistaa tositoimien tarvetta. Samanaikaisesti elonkirjon köyhtyminen haastaa miettimään kestävyyskriisejä kokonaisuutena. Kenen vastuulla kestävä huominen oikeastaan on?
- Tieteen näkökulmasta on kysymys toimijuudesta. Me tutkijoina lähdimme perehtymään asiaan muutama vuosi sitten. Hämmästykseksemme huomasimme, ettei ollut olemassa yksiselitteistä yhtä alaa tai kirjallisuutta tai teoriaa ihmisen toimijuudesta kestävyyskriisien ratkaisemiseksi. Kokonaiskuvan rakentaminen aiheen tutkimuksesta oli salapoliisityön omaista, jonka tuloksena kirjamme syntyi, toteaa Teerikangas.
- Olemassa oleva tieto on hajallaan eri tieteenaloilla, eri kirjallisuuksissa, koulukunnissa ja teoriakentissä. Lisäksi erinäinen määrä termistöä ja sanastoa on käytössä. Näin ollen ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on ihmisen rooli kestävyyskriisien ratkaisemisessa. Tämä olemassa olevan tiedon hajanaisuus ja pirstaleisuus voi osaltaan selittää sitä, miksi yhteiskunnallisessa keskustelussa on haastava saada käsitystä ihmisen roolista kestävyyskriisien ratkaisijoina, Teerikangas täydentää.
Kirjan avajaispaneeli järjestetään SHIFT Business Festival –tapahtumassa Turussa 25.8. klo 13.00-13.45.
Lisätietoja:
Professori Satu Teerikangas, p. 040 706 5985, satu.teerikangas@utu.fi
Apulaisprofessori Tiina Onkila, p. 040 5767818, tiina.onkila@jyu.fi
Tutkijatohtori Katariina Koistinen, p. 046 921 1193, katariina.koistinen@utu.fi
Tutkijatohtori Marileena Mäkelä, p. 040 6717632, marileena.makela@jyu.fi
Tiimin aiheeseen liittyvää tutkimusta
- Koistinen, K., & Teerikangas, S. (2021). The Debate If Agents vs. the System Matters in Sustainability Transitions, Sustainability.
- Koistinen, K., Teerikangas, S., Mikkilä, M., & Linnanen, L. (2019) Active sustainability actors – a lifecourse approach. Sustainable Development, 1-16.
- Teerikangas, S., Onkila, T., Koistinen, K., Mäkelä, M., Niemi, L. & Valkjärvi, M. (2020). Politiikkasuositus: Lähde mukaan kiertotalousjuhlaan!
