Punaisena lankana arvot – kestävä kehitys ja rakkaus luontoa kohtaan ovat ohjanneet Saska Tuomasjukan uraa

Planetaarisista rajoista kuusi on ylittynyt. Planetaarisilla rajoilla tarkoitetaan maapallon turvarajoja. Ihmiskunnan toiminta kuluttaa luonnonvaroja ja saastuttaa ympäristöä, mutta pysyessään näiden rajojen sisällä sen vaikutukset maapallon ekosysteemeihin ovat vielä siedettäviä.

– Vaikka tilanne on hälyttävä, suunnanmuutos on mahdollinen, toteaa ruokatutkija Saska Tuomasjukka ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksesta.

Sodankylästä kotoisin olevan ja keskellä kauneinta luontoa kasvaneen Tuomasjukan toi Turkuun sattuma ja nykyiseen tehtäväänsä arvot.

Ennen elintarvikekemian opintojen pariin päätymistä Tuomasjukka opiskeli sähkötekniikkaa ja kirjallisuustieteitä. Kumpikaan aloista ei kuitenkaan tuntunut omalta vaan kolmas kerta toden sanoi ja elintarvikekemian opinnot veivät hänet mennessään aina ravitsemusta käsittelevään väitöskirjatutkimukseen saakka ja siitä kohti tutkijanuraa.

Uransa aikana Tuomasjukka on työskennellyt useissa eri tehtävissä useiden eri elintarviketuotannon yritysten parissa, niin suurten kuin pienten ja niin kansainvälisten kuin kotimaisten. Tämän lisäksi hän on perustanut oman Lapin inspiroimia luomuelintarvikkeita tuottavan yrityksen, jota hän johtaa tutkijanuransa ohella.

"Jotta muutos voidaan saada aikaan, pitää ymmärtää koko ruokajärjestelmää."

Tuomasjukka kertoo niin opintojen kuin työpaikkojen vaihtumisen olleen sattuman kauppaa. Hän ei missään vaiheessa tietoisesti luonut urapolkua, vaan teki sitä, mikä tuntui hyvältä ja oikealta. Jälkikäteen ajateltuna kaiken takana kulki punainen lanka, joka oli Tuomasjukan arvot: kestävä kehitys ja rakkaus luontoa kohtaan.

Tätä vapautta ja mahdollisuutta hän toivoo muillekin.

– Laajojen ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan monitieteistä osaamista. Monelle tekisi hyvää kokeilla eri alojen opintoja ja töitä. Se auttaa löytämään omat intohimon kohteet ja arvot ja syventää ymmärrystä maailmasta ja sitä kautta omasta erikoisosaamisesta ja sitä ympäröivistä muista tekijöistä.

Planetaarinen ruokavalio – tasapaino luonnon ja ruoan välille

Ruuantuotanto on suurin tekijä neljän planetaarisen rajan rikkoutumisessa ja merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Ruuantuotanto rikkoo planetaarisia rajoja, mikä heikentää ruuantuotannon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Toisaalta ruoantuotanto on välttämätöntä, joten tasapaino luonnon ja ruoan välille on löydettävä.

Planetaarisen ruokavalion tavoitteena on, että maapallon resurssit ja ihmisten tarpeet ovat tasapainossa. Tavoitteena on ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, hillitä ilmastonmuutosta ja turvata ruoan tuottamiselle elintärkeät ekosysteemipalvelut, joita ovat esimerkiksi puhdas vesi tai pörisevät pölyttäjät.

– Planetaarinen ruokavalio korostaa kasvispainotteisuutta, jossa täysjyvät, hedelmät, vihannekset, pähkinät ja palkokasvit muodostavat suurimman osan ruoasta. Liha ja maitotuotteet ovat edelleen tärkeä osa ruokavaliota, mutta niitä suositellaan käytettävän huomattavasti kasvikunnan tuotteita vähemmän, Tuomasjukka kertoo.

"Vastuu planetaarisista rajoista ei ole yksin kuluttajalla, vaan se on koko yhteiskunnan asia."

Kotimaisista kasviproteiineista valmistettu kasvisruoka on lähes aina ympäristöystävällisempi ja kestävämpi vaihtoehto kuin liharuoka, ja lihan vähentämisellä voi pienentää sekä omaa luontojalanjälkeään että hiilijalanjälkeään.

Kasvispainotteisempi ruokavalio on hyväksi myös ihmiselle – se edistää terveyttä ja ehkäisee sairauksia.

Kestävän ruokajärjestelmän saavuttamiseksi tulisi myös puolittaa ruokahävikki. Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti kolmasosa syömiskelpoisesta ruoasta päätyy roskiin. Hävikkiä syntyy kaikissa ruokaketjun vaiheissa eli koko elintarvikkeen matkalla pellolta pöytään. Suurin osa hävikistä syntyy kotitalouksissa.

Turun yliopistoon ravitsemus- ja ruokatutkimuksen erikoistutkijaksi Tuomasjukka päätyi muutama vuosi sitten. Vaikka Tuomasjukan urapolku ei ole ollut tutkijalle tyypillinen, hän kokee sen olleen hyvin hyödyllinen. Ura on opettanut paljon ruokaketjujen toiminnasta koko matkalta pellolta pöytään. Myös muu tutkimustiimi tulee hyvinkin erilaisista taustoista, minkä hän sanoo olevan tiimin vahvuus.

– Jotta muutos voidaan saada aikaan, pitää ymmärtää koko ruokajärjestelmää ja osata ottaa huomioon kaikenlaiset ihmiset kaikenlaisista taustoista, hän toteaa.

Yksi Tuomasjukkaa eniten inspiroivista asioista onkin sekä tiimin että tutkimusalueen monitieteisyys. Teemaan liittyy muun muassa lääketiede, biologia, maantiede, kauppatiede, viestintä ja markkinointi sekä psykologia.

– Kyse ei ole vain siitä, mistä ongelma johtuu ja miten se saadaan korjattua, vaan myös siitä, kuinka saada syvälle juurtuneet ekologiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset ajatukset ja toimintatavat muutettua ja kuinka viestiä asiasta niin, että sekä ruokajärjestelmän toimijat että kuluttajat ottavat sen vakavasti.

On inspiroivaa päästä tutkimaan sitä, mistä ajatukset ja toimintatavat kumpuavat, miten niihin voidaan vaikuttaa, millaisia toimijoita muutokseen tarvitaan sekä millaisia uusia konsepteja ja viestinnällisiä keinoja voidaan hyödyntää, Tuomasjukka sanoo.

Muutoksen tulee olla systemaattista ja siihen tarvitaan kaikkia

Toinen innoittavista asioista on akuutti tarve löytää ratkaisuja. Kestävä kehitys, planetaariset rajat ja erilaiset ruokavaliot ovat olleet esillä pitkään, mutta ratkaisuja ei ole löytynyt. Mitä kauemmin tämä jatkuu, sitä vaikeampaa ratkaisujen löytäminen tulee olemaan.

Tuomasjukka korostaakin vastuunoton tärkeyttä. Syvälle juurtuneita ajatuksia ja toimintatapoja voi olla vaikea muuttaa ja usein uudet asiat vaativat totuttelua. Kiireisen arjen keskellä on helpointa valita jotain tuttua ja turvallista.

– Vastuu planetaarisista rajoista ei ole yksin kuluttajalla, vaan se on koko yhteiskunnan ja siinä toimivien tahojen asia. Hyvällä päätöksenteolla, säädöksillä ja poliittisilla keinoilla on mahdollista edesauttaa kestävää ruuantuotantoa ja kestävän ruuan saatavuutta, Tuomasjukka muistuttaa.

Ei riitä, että yksi osa järjestelmää ottaa asian vakavasti, vaan muutoksen tulee olla systemaattista ja siihen tarvitaan kaikkia. Tuomasjukka pohtiikin sitä, olisiko aika siirtyä siitä, miten saada kuluttajat tekemään oikeita valintoja, siihen, miten uudistaa järjestelmää niin, ettei vastuu oikeiden valintojen tekemisestä jäisi kuluttajalle.

Kuinka vaikuttaa omilla valinnoilla:

• Valitse luomua tai uudistavan viljelyn periaatteilla tuotettua ruokaa: Luomu ja uudistava viljely ovat parempia luonnon monimuotoisuudelle kuin tavanomainen tuotantotapa.
• Suosi lähellä tuottaneiden pientilallisten tuotteita: Pientilojen toiminta tukee luonnon monimuotoisuutta ja kestävää tuotantoa.
• Syö vähemmän, mutta parempaa punaista lihaa: Tavanomainen punaisen lihan tuotanto köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta ja kuormittaa ympäristöä, kun taas karjan laidunnuksella luonnonlaitumilla ja luomutiloilla on positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja se ylläpitää harvinaisia luontotyyppejä.
• Vaihda punainen liha kanaan tai kalaan: Kanan ja kalan kasvihuonepäästöt ja tuottamiseen tarvittava pinta-ala ovat huomattavasti pienemmät kuin naudan, lampaan tai possun. Erityisesti suomalainen järvikala on kestävä valinta.
• Suosi kasviproteiineja: Kasviproteiinien kasvihuonepäästöt ja tuottamiseen tarvittava pinta-ala ovat murto-osa eläinproteiiniin verrattuna.
• Valitse kotimainen peruna riisin sijaan: Perunan vaikutukset luontokatoon ovat huomattavasti pienemmät kuin riisillä, esimerkiksi puhdasta vettä kuluu vain kymmenosa ja hiilidioksidipäästöt romahtavat. Lisäksi pääset tukemaan kotimaista tuotantoa.
• Ota vain sen verran kuin jaksat syödä, hävikki kuormittaa luontoa.

– Pienilläkin muutoksilla on mahdollista saada suuri vaikutus aikaan, Tuomasjukka kannustaa.

Teksti: Hanna Hämynen
Kuvat ja infografiikka: Hanna Oksanen