Vain 14 prosentilla suomalaisista leikki-ikäisistä on hyvä ruokavalion ravitsemuksellinen laatu, selviää Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Ruokavalion laadun ja lasten ylipainon välillä ei tutkimuksessa kuitenkaan todettu yhteyttä.
Lapsuusiän ravitsemuksen on osoitettu olevan yhteydessä aikuisiässä ilmeneviin elintapasairauksiin, kuten lihavuuteen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Energian kulutukseen nähden sopivan ruokamäärän lisäksi ruokavalion ravitsemuksellinen laatu on merkittävä tekijä elintapasairauksien ehkäisyn kannalta.
Valtakunnallisesti neuvoloissa toteutetussa Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin 766 leikki-ikäisen eli 2–6-vuotiaan lapsen ruokavalion ravitsemuksellista laatua ja sen yhteyttä lapsen ylipainoon ja lihavuuteen. Tutkimuksessa selvitettiin myös vanhempien koulutuksen, tulotason ja elintapojen yhteyttä lapsen ruokavalioon.
Ruokavalion ravitsemuksellinen laatu selvitettiin tarkoitukseen kehitetyllä menetelmällä, joka kuvaa lapsen ruokavalion laatua esimerkiksi kasvisten käytön ja sokerin saannin osalta. Lisäksi terveydenhoitajat mittasivat neuvoloissa lapsen pituuden ja painon.
– Tutkimuksemme osoittaa, että valtaosalla leikki-ikäisistä ruokavalion ravitsemuksellinen laatu on kohtalainen tai heikko. Tässä poikkileikkaustutkimuksessa emme kuitenkaan todenneet yhteyttä ruokavalion laadun ja lapsen ylipainon välillä, kertoo tohtorikoulutettava Ella Koivuniemi Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.
Vain yksi prosentti lapsista söi kasviksia, hedelmiä ja marjoja ravitsemussuositusten mukaisesti viisi annosta päivässä. Lisäksi vain 41 prosenttia lapsista käytti ravitsemussuositusten mukaisesti rasvatonta maitoa ja 38 prosenttia kasvirasvapohjaista levitettä leivän päällä.
Vanhempien koulutus ja ruokailutottumukset vaikuttavat
Tutkimuksessa todettiin myös, että nuoremmilla, kaksivuotiailla lapsilla ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla oli parempi ruokavalion ravitsemuksellinen laatu verrattuna muihin lapsiin. Lisäksi niillä lapsilla, joiden vanhemmat arvioivat itse syövänsä terveellisesti, ruokavalion ravitsemuksellinen laatu oli todennäköisimmin hyvä.
Suomalaisten leikki-ikäisten lasten ruokavalion ravitsemuksellisessa laadussa on tutkimuksen valossa parantamisen varaa ja tarvitaankin entistä tehokkaampia tapoja tukea lasten terveyttä edistävän ruokavalion toteutumista.
– Erityisesti kouluikää lähestyvät lapset ja ne, joiden vanhemmilla on matala koulutus ja epäterveelliset ruokailutottumukset, tulisi ottaa huomioon tärkeänä kohderyhmänä elintapaohjauksessa, pohtii apulaisprofessori Kirsi Laitinen, joka johtaa tutkimuksen toteuttanutta Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmää Turun yliopistossa.
Jatkossa tutkimuksen voisi laajentaa kouluikäisten lasten ruokavalion ravitsemuksellisen laadun selvittämiseen.
Tutkimus on julkaistu The Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics -lehdessä.
