MSc Simon Chapman tutki väitöskirjassaan, kuinka isoäidin läsnäolon vaikutukset poikkesivat toisistaan erilaisissa olosuhteissa. Tulokset osoittavat, että vaikka isoäidit eivät aina ole olleet hyödyllisiä, vaan joskus jopa haitaksi lapsenlapsen elossasäilymiselle, isoäidin rooli on silti voinut olla tärkeä ihmisen eliniän evoluutiossa.
Suomalainen Tiedeakatemia on valinnut kevätkokouksessaan 4.9.2020 akatemian uudet jäsenet. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia.
Lapsena traumoja kokeneet naiset synnyttävät nuoremmalla iällä kuin ne, joiden olosuhteet ovat olleet vakaammat. Tämä selviää Turun ja Helsingin yliopistojen yhteisestä tutkimuksesta. Sodan, luonnonkatastrofin tai jopa tautiepidemian lapselle aiheuttamat vaikeat kokemukset vaikuttavat aikuiselämään tavalla, joita ihminen ei itse tiedosta.
Turun yliopiston tutkijat selvittivät puoliksi vankeudessa elävien aasiannorsujen stressitasoja kahden eri tutkimuksen avulla. Tulosten mukaan sekä eläinten fysiologiaa että käyttäytymistä voidaan hyödyntää luotettavasti norsujen hyvinvoinnin arvioinnissa. Videolla tutkijatohtori Martin Seltmann kertoo tutkimustuloksista.
Ravinnonkäytön seurauksia vai liikkumisen sivuvaikutuksia? Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus avaa myyrien, sopulien ja suurten laiduntajien voimakkaita mutta vähän tunnettuja vaikutuksia tundralla.
Tänä talvena Lounais-Suomessa on ollut lämmintä, sateista ja lumetonta. Ekologian dosentti Esa Lehikoinen kertoo videolla, miten linnut reagoivat poikkeuksellisiin olosuhteisiin.
Turun yliopiston tutkijat ja Myanma Timber Enterprisen (MTE) eläinlääkärit ovat tutkineet norsunpoikasten kuolleisuutta ja taustalla vaikuttavia tekijöitä kesytyksen aikana. Tutkijat havaitsivat, että nuoremmat ja kokemattomille äideille syntyneet poikaset kuolivat suuremmalla todennäköisyydellä. Kesytysikäisten poikasten kuolleisuus oli selvästi suurempi kuin villien norsunpoikasten. Tutkimusryhmän tulokset julkaistiin arvostetussa Scientific Reports -lehdessä.
Uusi tutkimus osoittaa, että pitkäaikainen tuhohyönteisten poisto johtaa kasvien välisen viestinnän muutokseen. Korkeapiiskulla (Solidago altissima) tehtyjen kokeiden tulokset viittaavat siihen, että tuhohyönteisistä tiedottaminen hyödyttää myös viestejä lähettäviä kasveja. Kasvien erilaiset tavat viestiä selittyvät niiden erittämien hajujen eroilla.
Turun yliopiston tutkijat ovat todenneet, että sisaren läsnäolo on positiivisesti ja selkeästi kytköksissä naaraiden vuosittaiseen lisääntymiseen Myanmarin työläisnorsupopulaatiossa. Lisäksi tutkijat havaitsivat ikäkohtaisia vaikutuksia: sisaren läsnäolo vaikutti erityisen paljon nuoriin naaraisiin, jotka myös lisääntyivät todennäköisemmin eläessään lähellä sisartaan.
Amazoniassa kasvavien lajien ekologiaa ja levinneisyyksiä on hankala tutkia, koska maaperästä ja muista ympäristöoloista tiedetään kovin vähän. Huonosti tunnetuilla alueilla on yleensä kerätty paljon enemmän kasvinäytteitä kuin maanäytteitä, joten turkulaiset ja brasilialaiset tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka hyödyntää maaperän ominaisuuksien kartoittamiseen varsinaisten maaperäaineistojen lisäksi kasvihavaintoja.