Asiasana: ekologia ja evoluutiobiologia

Mitä mieltä olet kaupunkiemme villieläimistä? Auta väitöskirjatutkijaa vastaamaan kysymykseen osallistumalla lyhyeen, nimettömään verkkokyselyyn!

Kansainvälisen tutkimusryhmän tutkijat havaitsivat, että muurisisiliskoilla reviiritaisteluiden voittoon vaikuttavat enemmän liskojen eleet kuin niiden koko tai väritys. Tutkimustulos syventää käsitystämme liskojen sosiaalisesta elämästä.

Kansainvälinen tutkijaryhmä Turun yliopistosta ja Toursin yliopistosta selvitti, voidaanko infrapunalämpökuvauksella luotettavasti mitata porojen stressireaktioita. Tutkijoiden havainnot viittaavat siihen, että infrapunateknologialla voidaan parantaa eläinten hyvinvoinnin arviointia. 

Turun yliopiston tutkijat selvittivät lapsettomuuden ajallisia trendejä 1800-luvulta lähes nykypäivään. Korkeaan yhteiskuntaluokkaan sijoittuvien lapsettomuus nousi tasaisesti, kun taas alimpaan luokkaan kuuluvien lapsettomuus oli suurempaa ja vaihteli voimakkaasti jakson aikana.

Turun yliopiston tutkijat selvittivät trooppisen Amerikan sademetsissä esiintyvän, aiemmin huonosti tunnetun saniaisryhmän evoluutiohistoriaa hyödyntämällä DNA-menetelmiä. Samalla tutkijat löysivät lukuisia uusia saniaislajeja, joista 18 on nyt saanut virallisen nimen ja lajinkuvauksen.  

Vuoden tiedekirja 2023 -palkinnon ehdokkaiksi on valittu seitsemän viime vuonna ilmestynyttä kotimaista tiedekirjaa. Ehdokkaiden joukossa on kaksi teosta Turun yliopiston tutkijoilta. 

Suomen alueella asuneet ihmiset eivät ole koskaan olleet yhtenäinen joukko samankaltaisia yksilöitä. Niin kulttuurimme, kielemme kuin perimämmekin on taustaltaan monimuotoista ja jatkuvassa muutoksen tilassa. Ihmiset, ideat, tavat ja sairaudet ovat aina liikkuneet alueelta toiselle ja jättäneet jälkensä väestöön. Suurprojektissa tutkijat selvittävät, kuinka nämä jäljet meissä näkyvät.

Turun yliopiston evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa on saanut merkittävän tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Lummaa sai rahoituksen hankkeelle, jossa tutkitaan, miten yhteiskunnan suuret muutokset viimeisen 300 vuoden aikana ovat vaikuttaneet ihmisten sukulaisverkostoihin ja niiden kautta heidän menestymiseensä 1700–1900-lukujen Suomessa. Lummaa tarkastelee samoja kysymyksiä myös aasiannorsuilla, joiden populaatiot ovat kutistuneet dramaattisesti 50 vuodessa ihmisten toimien johdosta.

Haluaisitko auttaa edistämään tieteellistä tutkimusta hevosen käyttäytymisestä? Jos olet vähintään 18-vuotias ja omistat vähintään yhden hevosen, voit auttaa paremmin ymmärtämään ihmisen ja hevosen välistä suhdetta täyttämällä yksinkertaisen ja hauskan verkkokyselyn!

Lue erikoisartikkelimme, jossa pääset eteenpäin klikkaamalla kuvan reunaa tai nuolta sen alapuolella.