Video: Miten poikkeuksellisen lämmin alkuvuosi vaikuttaa lintuihin?
Tänä talvena Lounais-Suomessa on ollut lämmintä, sateista ja lumetonta. Ekologian dosentti Esa Lehikoinen kertoo videolla, miten linnut reagoivat poikkeuksellisiin olosuhteisiin.
Eri lajiryhmissä reagointi olosuhteiden vaihteluun on erilaista. Monien vesilintulajien talvehtiminen Suomen rannikkovesissä on talvien lämpenemisen myötä yleistynyt jo pitkään. Maalinnuille lumella tai lumettomuudella taas on suuri merkitys: lumi peittää ravintolähteitä, mutta toisaalta riittävän paksu toimii tietyille lajeille lämpö- ja näkösuojana.
Suurimmalle osalle lajeista on ravinnon saannin kannalta hyötyä lumettomuudesta ja lämpimyydestä. Tällaiset lajit siirtyvät ihmisen tarjoamien ruokintojen tuntumaan vasta, kun on kylmää ja lumista. Korkea ulkolämpötila vähentää lämmön siirtymistä linnusta ulkoilmaan ja säästää siten energiaa ja vähentää ruokailun tarvetta.
– Muutoksilla ja poikkeuksilla normaalivuosista on se merkitys, että toisaalta linnut pärjäävät vähemmillä energiavaroilla, ja toisaalta ne saattavat altistua sairauksille, joita elossa säilyvät loiset aiheuttavat, Lehikoinen kertoo videolla.
Lauha ja märkä sää lisää erityisesti maassa ruokailevien parvilintujen, kuten keltasirkkujen, punatulkkujen ja viherpeippojen, tautiriskiä. Eräät loiset, kuten trikomonoosi ja salmonelloosi, säilyvät hengissä ja ovat herkästi linnusta toiseen tarttuvia.
Pesimisen kannalta ravintotilanne on tärkeämpi seikka kuin lämpötila: harvat paikkalintulajit innostuvat pesimään jo tammi-helmikuussa vain lämpimyyden ansiosta.
Esa Lehikoinen tutkii parhaillaan Suomen lintutieteen historiaa työryhmän (Risto Lemmetyinen, Timo Vuorisalo ja Mia Rönkä) kanssa sekä analysoi rengastajaryhmänsä ja Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa lintujen mitta- ja sulkasatoaineistoja, joita Suomessa on koottu 1960-luvun lopulta alkaen rengastuksen yhteydessä. Aineiston kartuttamista tehdään Ruissalossa.
