Turun yliopiston johtama kansallinen yhteistyöhanke paljasti, että osa lepakkolajeista on runsastunut Suomessa viime vuosina. Lepakoita tutkittiin puoliautomaattisesti äänittämällä aktiivisuutta lähes kaikilla Suomen tutkimusasemilla. Hankkeen aikana esimerkiksi pikkulepakoiden todettiin esiintyvän Suomessa runsaana.
Tuore tutkimus osoittaa, että hevoset, jotka elävät vähintään kolmen yksilön laumoissa ja suurissa tarhoissa, ovat taitavampia seuraamaan ihmisen eleitä kuin yksittäin elävät hevoset. Ihmisen tuttuudella ei ollut vaikutusta eleiden ymmärtämiseen.
Metsä- ja merihanhien muuttoliikkeitä selvittävä väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa hanhien muuttoreiteistä ja muuttokäyttäytymisestä. Suomessa pesivät merihanhet hajaantuvat eri pesimäalueilta kahdelle eri muuttoreitille. Metsähanhien muuttokäyttäytymisen merkittävä ilmiö on sulkasatomuutto, joka kuljettaa suomalaiset linnut Barentsinmerelle kesken pesimäkauden.
Turun yliopisto on mukana metsäalan kehittämis- ja koulutushankkeessa, jolle myönnettiin 129 000 euroa maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman toimenpiteen osana. Turun yliopistossa hanketta toteutetaan Luonto2100-rahaston kautta.
Lepakoita talvisin vaivaava sienitauti, valkokuonosyndrooma, on eräs aikamme tuhoisimmista eläintaudeista. FM Anna Blomberg havaitsi väitöstutkimuksessaan, että Euroopassa yleinen lepakkolaji on tolerantti kyseiselle taudille. Suomessa tautia ei tavattu lepakoilla lainkaan, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa lepakoiden horrospaikkojen olosuhteisiin, mikä voi johtaa taudin puhkeamiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lepakkolajien levinneisyyteen. Tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa Suomessa talvehtiva uusi lepakkolaji, mikä osoittaa, että muutokset lajistossa ovat jo käynnissä.
Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen kiihtyvällä tahdilla, mutta sen vaikutuksista luontoon ja eläimiin tiedetään vasta vähän. Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessa lepakoiden ja tuulivoiman suhdetta uudella tavalla. Tulokset osoittavat, että tietyt lepakkolajit välttelevät tuulivoimaloita.
Lääketieteen tuoreella Nobelilla palkittu Svante Pääbo tutkii ihmislajin evoluutiota muinais-DNA:n avulla. Kyseinen tutkimusala on myös yksi Turun yliopiston keskeisistä uusista painopisteistä.
Tutkiessaan Itämeren kalapopulaatiota väitöskirjatutkija Giovanna Mottola havaitsi, että tietyt kalapopulaatiot voivat selviytyä nykyisistä lämpöaalloista nostamalla toleranssiaan korkeita lämpötiloja kohtaan. Väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena pysyvästi nouseva merien lämpötila ei kuitenkaan paranna kalapopulaatioiden lämpötilasietoa.
Maaperämikrobeilla voi olla keskeinen rooli haitallisten vieraskasvilajien leviämisessä, sillä ne voivat joko hidastaa tai edesauttaa kasvien kasvua. Turun yliopiston biologian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin maaperämikrobien merkitystä haitallisen vieraslaji komealupiinin menestymiseen.
Turun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen opiskelijat voivat syksystä alkaen suorittaa yhteisiä kestävyysopintoja, jotka liittyvät monitieteisesti ympäristöön, kestävyyteen ja vastuullisuuteen. Kestävyysopinnot ovat avoimia kaikille kumppaniyliopistojen tutkinto-, jatko- ja vaihto-opiskelijoille.