Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö järjestää 21.–22.5.2022 BioBlitz-tapahtuman, jossa kartoitetaan vuorokaudessa mahdollisimman monta eliölajia yliopiston kampusalueella. Lajikartoitukseen voivat osallistua kaikki kiinnostuneet ja tapahtumassa on ohjelmaa myös lapsiperheille.
Luonto köyhtyy kaiken aikaa, mikä vaikuttaa myös ihmiskunnan hyvinvointiin. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Turun kauppakorkeakoulun johtamassa BIODIFUL-hankkeessa joukko tutkijoita ja asiantuntijoita työskentelee intohimoisesti luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä vastaan.
Weisell-säätiö on myöntänyt rahoitusta Turun yliopistossa toteutettavalle ihmisten ja Itämerellä elävien pyöriäisten välistä suhdetta käsittelevälle hankkeelle vuosille 2022–2023. Poikkitieteellisessä hankkeessa kerätään tietoa ihmisten ja pyöriäisten jaetusta menneisyydestä 1800-luvulta nykyaikaan.
Euroopan komissio on päätöksellään perustanut Euroopan laajuisen kokeellisen ekosysteemitutkimuksen organisaation, AnaEE ERIC (Analysis and Experimentation on Ecosystems, European Research Infrastructure Consortium). Huipputason tukimusalustojen verkosto AnaEE ERIC tarjoaa tutkijoille, yrityksille, ja muille kiinnostuneille sidosryhmille tutkimuspalveluita maatalous-, metsä-, suo- ja vesiekosysteemien tilan, ympäristön sekä maankäytön muutosten haasteiden ratkaisemiseen.
Uusi tutkimus osoittaa, että maaperässä olevat glyfosaattijäämät vaikuttavat kasvien hormonitasoihin. Turun yliopiston tutkijatohtori Benjamin Fuchs tutkii maaperän rikkakasvien torjunta-ainejäämien vaikutuksia kasvien fysiologiaan sekä kasvien ja hyönteisten vuorovaikutukseen.
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat rukiilla yleisen torajyvätaudin torjuvan kasvia syöviä tuholaisia kasvin puolustuskemian kautta. Torajyvätauti tekee viljasta myrkyllistä ja aiheuttaa kasville siemenkatoa, joten sitä pidetään ihmisen näkökulmasta haitallisena kasvitautina. Uuden tutkimuksen perusteella se kuitenkin näyttäytyy kasvien kannalta hyödyllisenä puolustajana, joka voi jopa parantaa kasvin kelpoisuutta.
Metsähallituksen koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa Rannikko-LIFE-hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöverkostoja, joissa elää paljon uhanalaisia eliölajeja. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Åbo Akademin tutkijat selvittivät hankkeessa Saaristomeren harjusaarten ja perinneympäristöjen hyönteis- ja hämähäkkilajistojen monimuotoisuutta. Kenttätöiden aikana tutkijat löysivät saarilta esimerkiksi 11 hyönteislajia, joita ei ole aiemmin löydetty Suomesta.
Luonnon monimuotoisuus tunnetaan huonosti ja valtaosa maailman eliölajeista on yhä löytymättä. Samanaikaisesti luontokato etenee kiihtyvällä nopeudella. Uusimpien arvioiden mukaan jopa miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon ihmistoiminnan seurauksena. Lajien löytyminen ja nimeäminen ovat ensimmäisiä askelia niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat kuvasivat vuoden 2021 aikana tieteelle 4 aiemmin tuntematonta eläinsukua ja 81 lajia. Ne löytyivät kahdentoista valtion alueilta.
Syksyllä raportoitujen puutiaishavaintojen määrä on vähentynyt kesäkuukausien huipuista, mutta etenkin Etelä-Suomen rannikkoseutujen leudot kelit ja runsas kosteus ovat pitäneet punkkeja liikkeellä edelleen. Puutiaisten esiintyvyyttä selvittävät tutkijat toivovat kansalaisilta puutiaishavaintojen aktiivista ilmoittamista Punkkilive-verkkopalveluun myös ilmojen kylmentyessä.
Biodiversiteetti eli elonkirjo on välttämätöntä paitsi luonnon itsensä myös ihmisten hyvinvoinnille. Elonkirjo kuitenkin ehtyy kiihtyvällä nopeudella. Lajien lisäksi uhan alla ovat lopulta myös yhteiskuntamme talous, terveys ja turvallisuus. Tähän teemaan etsii ratkaisuja Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikön johtama Biodiversity-respectful Leadership -hanke (BIODIFUL), joka sai 4,2 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvostolta.