Luonnon köyhtyminen uhkaa taloutta, terveyttä, huoltovarmuutta ja yhteiskunnan vakautta. Sen pysäyttäminen on turvallisuusteko, joka vaatii poliitikoilta määrätietoista johtajuutta. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama BIODIFUL-hanke on julkaissut politiikkasuosituksen, joka kehottaa julkisia päättäjiä tarkastelemaan luonnon köyhtymistä turvallisuusuhkana ja ryhtymään tiukempiin toimiin sen ratkaisemiseksi.
Tutkijat selvittivät eri sudenkorentolajien suolistobakteereita ja havaitsivat, että näiden hyönteisten bakteerikanta oli odotettua monimuotoisempi. Tutkimuksen avulla ymmärretään paremmin hyönteisten aineenvaihduntaa ja immuunipuolustusta, mikä voi auttaa esimerkiksi hyönteislajien suojelussa.
Tieteelle tuntemattomien lajien tutkimus on kilpailua aikaa vastaan. Luonnon köyhtyminen etenee maailmanlaajuisesti. Uusien arvioiden mukaan noin miljoona eliölajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilanne on edelleen mahdollista pysäyttää, mutta se vaatii onnistuakseen laajamittaisia toimia. Eliölajien levinneisyysalueiden ja elintapojen ymmärtäminen on tärkeä askel niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat nimesivät vuoden 2023 aikana yhteensä 42 tieteelle tuntematonta eläinlajia, 3 -sukua ja yhden -alaheimon.
Valtioneuvosto asetti 14. joulukuuta Luontopaneelin seuraavalle nelivuotiskaudelle 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Suomen Luontopaneeli tuottaa luonnon monimuotoisuutta koskevaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.
Turun yliopiston tutkijoiden juuri julkaistu puutiaistutkimus tarkentaa käsitystä puutiaisten esiintymisestä ja puutiaisvälitteisten tautien riskialueista Suomessa. Puutiaisia kohdataan Etelä-Suomen lisäksi yhä enemmän myös Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ajallinen vaihtelu eri lajien esiintymisessä vaikuttaa puutiaisvälitteisten tautien riskiin eri alueilla. Tutkimuksessa on hyödynnetty laaja-alaista aineistoa kansalaisten ilmoittamista puutiaishavainnoista koko Suomessa.