Asiasana: Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö

Seilissä vieraili viime vuonna 25 000 matkailijaa ja nyt rauhoittunut koronatilanne ennustaa kotimaanmatkailun superkesää. Seili tunnetaan sen ainutlaatuisesta historiasta ja luonnosta, mutta Seili on myös tiedesaari, jossa Turun yliopiston tutkimukseen voi tutustua sekä paikan päällä että nyt myös virtuaalisesti. Seuraa vesi- ja pohjanäytteiden ottamista tai kurkista merivesilaboratorioon uudella Seilin virtuaaliseikkailulla!

Kasvikunnan kemiallinen kehitys on kasvattanut luonnon monimuotoisuutta miljoonien vuosien ajan. Mutta millainen on luonnon kemiallisen monimuotoisuuden tila nyt, tai sen tulevaisuus? Mihin suuntaan puolustusyhdisteiden ja potentiaalisten lääkeaineiden kehitys kulkee kasvikunnassa? Turun yliopiston tutkijat ovat analysoineet tuhansien kasvilajien kemiallisen koostumuksen aiempaa tarkemmin. Yleisölle tuloksia avataan uudessa videosarjassa sekä Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan uusissa kasvikylteissä.  

Tutkijat Ritva Penttinen ja Maija Lamppu kertovat punkeista lapsille järjestettävässä punkkitapahtumassa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa torstaina 10.6.. Kello 15.00 alkavassa ulkoilmatilaisuudessa voi kurkistaa mikroskoopilla lähemmin punkkien kauneuteen.

Tyrni on Euraasiassa esiintyvä karaistunut marjova pensas, jonka alkukoti lienee Himalajan vuoristoalueella Kiinassa. Tyrniä esiintyy luonnonvaraisena myös Pohjanlahden maannousemarannoilla aina Kemi-Tornion aluetta myöten. Marjan viljelyala lisääntyy Suomessa hitaasti. Nyt Utsjoelle, sekä Karigasniemeen että Kevon tutkimusasemalle, perustetaan seurantatutkimusta varten maailman pohjoisimmat tyrnikoealat, joiden avulla voidaan seurata ympäristön vaikutusta marjan menestymiseen ja terveysvaikutuksiin.
 

Hämähäkit, käärmeet ja linnut herättävät meissä pelkoa, iljetystä ja ihastusta. Kesäkuun alussa vietettävän Maailman ympäristöpäivän alla tutustumme tarkemmin suomalaisiin tunteita herättäviin eläimiin sekä siihen, miksi ne tunteita meissä herättävät.

Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmän (Conservation of Arctic Flora and Fauna, CAFF) kaksivuotinen Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa toukokuussa 2021. Puheenjohtajana aloittaa ympäristöekologian dosentti, FT Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä ja Luonnonvarakeskuksesta.

Puutiaisten eli tutummin punkkien levinneisyyden ja esiintyvyyden tutkiminen laajemmalti on hankalaa. Nyt tutkimustyöhön on luotu uusi työkalu, Punkkilive.fi -palvelu, johon kuka tahansa voi ilmoittaa puutiaishavaintonsa tuoreeltaan. Punkkilive on oiva esimerkki suosiotaan kasvattavasta kansalaistutkimuksesta, jossa tutkijat hyödyntävät väestön havaintoja.

Maapallolla elää ainakin 50 000 punkkilajia, niistä Suomessa 1 500. Arkikeskustelussa tutuimpia ovat petivaatteiden pölypunkit ja tauteja levittävät puutiaiset, mutta lajikirjo on monin verroin suurempi. Tutkijat Ritva Penttinen ja Maija Lamppu kirjoittivat lapsille tietokirjan punkeista.

Vastajulkaistu teos Hyönteisiä Suomen luonnossa pureutuu muutoksen kourissa olevaan hyönteismaailmaan. Teoksessa esitellään niin uusimpia tulokas- ja vieraslajejamme, kuin myös taantuneita hyönteisharvinaisuuksia. Taskukokoinen kirja sopii kaikille luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneille.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden julkaisema artikkeli nostaa keskusteluun skorpionilajeja uhkaavan keräystoiminnan. Kestävästi tuotetut skorpionimyrkyt ovat tärkeitä esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa. Viime vuosien aikana keräystoiminta on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti yksityishenkilöiden toimesta, ja skorpioneja kerätään valtavia määriä. Tämä kehityskulku vaarantaa skorpionilajien tulevaisuuden monilla alueilla.