Asiasana: Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö

Tyrni on Euraasiassa esiintyvä karaistunut marjova pensas, jonka alkukoti lienee Himalajan vuoristoalueella Kiinassa. Tyrniä esiintyy luonnonvaraisena myös Pohjanlahden maannousemarannoilla aina Kemi-Tornion aluetta myöten. Marjan viljelyala lisääntyy Suomessa hitaasti. Nyt Utsjoelle, sekä Karigasniemeen että Kevon tutkimusasemalle, perustetaan seurantatutkimusta varten maailman pohjoisimmat tyrnikoealat, joiden avulla voidaan seurata ympäristön vaikutusta marjan menestymiseen ja terveysvaikutuksiin.
 

Hämähäkit, käärmeet ja linnut herättävät meissä pelkoa, iljetystä ja ihastusta. Kesäkuun alussa vietettävän Maailman ympäristöpäivän alla tutustumme tarkemmin suomalaisiin tunteita herättäviin eläimiin sekä siihen, miksi ne tunteita meissä herättävät.

Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmän (Conservation of Arctic Flora and Fauna, CAFF) kaksivuotinen Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa toukokuussa 2021. Puheenjohtajana aloittaa ympäristöekologian dosentti, FT Mia Rönkä Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä ja Luonnonvarakeskuksesta.

Puutiaisten eli tutummin punkkien levinneisyyden ja esiintyvyyden tutkiminen laajemmalti on hankalaa. Nyt tutkimustyöhön on luotu uusi työkalu, Punkkilive.fi -palvelu, johon kuka tahansa voi ilmoittaa puutiaishavaintonsa tuoreeltaan. Punkkilive on oiva esimerkki suosiotaan kasvattavasta kansalaistutkimuksesta, jossa tutkijat hyödyntävät väestön havaintoja.

Maapallolla elää ainakin 50 000 punkkilajia, niistä Suomessa 1 500. Arkikeskustelussa tutuimpia ovat petivaatteiden pölypunkit ja tauteja levittävät puutiaiset, mutta lajikirjo on monin verroin suurempi. Tutkijat Ritva Penttinen ja Maija Lamppu kirjoittivat lapsille tietokirjan punkeista.

Vastajulkaistu teos Hyönteisiä Suomen luonnossa pureutuu muutoksen kourissa olevaan hyönteismaailmaan. Teoksessa esitellään niin uusimpia tulokas- ja vieraslajejamme, kuin myös taantuneita hyönteisharvinaisuuksia. Taskukokoinen kirja sopii kaikille luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneille.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden julkaisema artikkeli nostaa keskusteluun skorpionilajeja uhkaavan keräystoiminnan. Kestävästi tuotetut skorpionimyrkyt ovat tärkeitä esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa. Viime vuosien aikana keräystoiminta on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti yksityishenkilöiden toimesta, ja skorpioneja kerätään valtavia määriä. Tämä kehityskulku vaarantaa skorpionilajien tulevaisuuden monilla alueilla. 

COVID-19-pandemia sulki Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet Ruissalossa. Myös Kahvila Vanha Tammi on kiinni 8.–23.3.21. Kasvihuoneet avataan yleisölle heti pandemiatilanteen salliessa. Ulkopuutarha on kuitenkin päivittäin avoinna ja siellä on vierailtu ahkerasti.

Tapani Hopkins keräsi väitöstutkimuksessaan noin 100 000 loispistiäisen aineiston Ugandan trooppisesta metsästä. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että trooppisessa Afrikassa elää monimuotoinen ja yhä tuntematon pistiäislajisto. Väitöstilaisuus Ugandan porapistiäisten lajistosta, elintavoista ja lajimäärän vertautuvuudesta Amazoniaan järjestetään etäyhteyksin. Yleisökysymykset ovat tervetulleita ja niitä käsitellään tilaisuuden jälkeen.

Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi. Turun yliopistoon Profi 6 -rahoitusta myönnettiin 6,8 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuetaan yliopiston tieteenalarajat ylittävää strategista tutkimusta.